LIIKENNEILTA ti 22.3. klo 18.00 (kahvitarjoilu alkaa klo 17.30) Suomen Maatalousmuseo Sarassa. Keskustelun alustavat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.Tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Tällä vaalikaudella panostetaan liki miljardi euroa väyläverkoston pahimpien epäkohtien korjaamiseen kolmen vuoden aikana. Nyt helmikuun alussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla suunniteltu investointiaalto hyväksyttiin ja se pääsee alkamaan nopealla aikataululla.

Tämä huonokuntoisten teiden ja siltojen ja ratojen korjauspaketti on merkittävä suunnanmuutos, joka luo pohjan maantieteellisesti laaja-alaiselle investointiaallolle ja edesauttaa talouskasvua ja siten yhteistä hyvinvointia.  

Korjausvelka on päässyt kasvamaan jo 2,5 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin nykyisen olemassa olevan liikenneverkkomme kunnostamiseen.

Nyt julkistetun 600 miljoonan euron korjauspaketin kohteet ovat valittu laaja-alaisella yhteistyöllä alueiden ihmisten ja elinkeinojen tarpeiden perusteella. Teiden osuus on runsas puolet tästä määrärahasta. Kyse on hallituksen kärkihankkeesta, jonka rahoitus tulee lähinnä myyntitulojen kautta.

Panostuksella saadaan lyhennettyä matka- ja kuljetusaikoja muun muassa paino- ja nopeusrajoituksien poistamisen myötä. Investoinneilla saadaan varmistettua myös liikenteen täsmällisyyttä ja jopa joidenkin kohteiden olemassaolo. Rataverkko ympäri maata tarvitsee pikaisia korjauksia ja monet sillat ovat huonossa kunnossa.

Väyläkorjaukset ovat liikenneturvakysymys, mutta samalla myös elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä. Tässäkin pätee ajatus siitä, että säännöllinen huolenpito tulee edullisemmaksi kuin täysi peruskorjaus.

Tieverkoston osalta painopistettä siirretään perustienpitoon ja alempiasteisiin teihin. Tämän johdosta työllistävä, monenlaiseen yrittäjyyteen perustuvan luonnonvara- ja biotalouden etenemismahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Väylien korjaukseen on tulossa tällä vaalikaudella vielä 364 miljoonan määräraha siirtona kehittämishankkeista.  Siinä on huomioitu myös 30 miljoonalla yksityistiet kolmen vuoden aikana.

Uusien suurempien kehittämishankkeiden edistäminen tällä vaalikaudella vaatii aivan uusia rahoitusvälineitä. Se on erittäin tärkeää ja näitä vaihtoehtoja etsitään ja pohditaan juuri tällä hetkellä. Valtion budjetin liikkumavara on käytännössä liki olematon.

Suomen on oltava aktiivinen myös EU-rahoituksen saamiseksi. Esimerkiksi ydinverkon rautatiehankkeiden perusparantamisen on tässä mahdollisuus.

Suomen on mahdollista saada EU:n tukea 200 miljoonan euron verran. Tämä edellyttää kuitenkin hallitukselta vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvia investointipäätöksiä.

Myös Varsinais-Suomessa on eri puolilla liikenneväylien korjaus- ja kehittämistarpeita paljon. Maakuntaan tuli tehdyllä korjausvelkaa pienentävällä päätöksellä yli 30 miljoonaa teiden ja siltojen korjaamiseen.  Tärkeää on, että nyt päästiinn liikkeelle ja tärkeää on jatkaa.

 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.2.2016.

 

Yhdysvalloissa palovakuutusten myyjät huomasivat kauan sitten, että 100-prosenttisesti vakuutettuja kiinteistöjä alkoi yllättäen tuhoutua tulipaloissa erityisesti silloin, kun kiinteistön markkina-arvo oli valahtanut alle vakuusarvon. Suomessa puhuttiin sahojen lisääntyvistä tulipaloista laskusuhdanteessa.

Kyse oli usein siitä, että riskejä laitettiin toisten piikkiin. Moraali katosi.

Moraalikato (moral hazard) liittyy omavastuun puuttumiseen. Riskejä siirretään muiden kannettavaksi tai yhteisen vastuun piiriin. Moraalikatoa on pidetty yhtenä keskeisimmistä syistä maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Myös erilaisissa tukijärjestelmissä omavastuun sivuuttaminen voi tuoda myös moraalikadon esiin.  Tämä koskee niin yrityksiä kuin yksilöitä.

Finanssikriisissä esimerkkejä moraalikadosta oli paljon. Yhdysvalloissa asuntolainoja myöntävien pankkien ovet olivat auki luottokelvottomillekin henkilöille. Kun lainat paketoitiin ja jälleenmyytiin ensiluokkaisina arvopapereina maailmalle, riskit siirtyivät samalla oven avauksella muiden kontolle. Riskejä tuli siten veronmaksajien eteen satojen miljardien dollareiden voimalla. Riskinotossa kunnostautuneen pankinjohtajan kohdalla oma vastuu sen sijaan jäi toteutumatta.

Irlannissa valtio takasi maan suurimpien pankkien kaikki lainat ja talletukset kahdeksi vuodeksi eteenpäin syksyllä 2008. ”Taivas on kattona” -takuu vei maan vararikon partaalle. EKP:n arvion mukaan pankkitukeen upposi Irlannissa 37 prosenttia maan kansantuotteesta.

Moraalikato on nyt lähellä Euroopan keskuspankin epätavanomaisia toimiakin. Entä mitä pitäisi ajatella – moraalikadon näkökulmasta – pääjohtajan toteamuksesta, että EKP tekee kaikkensa euron säilyttämiseksi?

Tuoreessa ansioturvareformia koskeneessa selvityksessä (H.Hiilamo, J. Vartiainen ym.) todettiin, että Suomen työttömyysvakuutusjärjestelmä sisältää moraalikatoelementin, kun ”vakuutetulla eli työttömyyskassan jäsenellä ei ole täysimääräisiä kannustimia välttää työttömyyttä tai lyhentää sen kestoa, kun hänen työttömyysturvansa kustannuksesta vain murto-osa lankeaa hänelle itselleen”.  Ja onko uusi muotisana elämän ”downshiftaaminen” myös ilmentymä moraalikadosta?

Suomessa finanssialan moraalikadon vaara on tiedostettu. Sipilän hallitusohjelman mukaan: ”Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan.” Talletussuojajärjestelmään liittyen Suomessa finanssiala itse on todennut, että se ”ei halua enempää lisätä pankkien – ja viime kädessä asiakkaiden – välistä yhteisvastuuta”.

Tietysti liiketoiminnassa yleensäkin on riskejä aina olemassa ja siten moraalikadon mahdollisuus. Erilaisissa tukijärjestelmissä ongelma on myös usein läsnä.

Tilintarkastuksessa riskianalyysi on tärkeä osa työtä. Pitää varmentua, että tarkastettavan kohde tunnistaa riskit ja hallitsee ne. Erityisesti sellaiset tilanteet, joissa riskejä voidaan laittaa jonkun toisen kontolle, kannattaa aina analysoida.

Itse tilintarkastajan työhön sisältyy myös omat riskinsä, joita ei voi eikä pidä muiden kontolle laittaa.

Tasavallan Presidentti muistutti puhuessaan uuden vuoden päivänä, että kukin kantaa vastuuta mittansa mukaan. Ja antoi myös hienon tunnustuksen nuorelle miehelle, joka oli sisäistänyt omavastuun ja tehnyt mustikkametsästä itselleen kesätyöpaikan, kun muiden apua ei tarjolla ollut.

Omavastuun ensisijaisuutta tarvitaan niin yksilöiden, yritysten, valtioiden kuin Euroopan unioninkin tasolla. Muuten olemme kasvavassa moraalikadon loukussa.

 

 

Kirjoitus on julkaistu Suomen Tilintarkastajat ry:n blogissa 11.2.2016.