Kannanotto

27.6.2016

Keskustan kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan jäsen ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä:

 

EU:n uudistuttava käytännönläheisemmäksi ja vähemmän byrokraattiseksi

Britannian EU-ero osuu aikaan, jolloin kansainvälistä yhteistyötä niin turvallisuuden vahvistamisessa, talouden kasvun aikaansaamisessa ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Kansanäänestyksen tulosta on kuitenkin kunnioitettava. Nyt on tärkeää, että EU:ssa pystytään päättämään uskottavasta, epävarmuutta hälventävästä tiekartasta eteenpäin, ja että unionia uudistetaan määrätietoisesti.

EU:n tärkeimmät tehtävät ovat edelleen rauhan ja vakauden ylläpitäminen. Uudistusten on tehtävä unionista ennen kaikkea käytännönläheisempi ja vähemmän byrokraattinen.  Nyt liian monelle unionista tulee mieleen byrokratia, ei demokratia. EU tarvitsee kipeästi parempaa, tehokkaampaa ja kevyempää hallintoa.

Eduskunnan suuren valiokunnan mietinnössä Suomen EU-strategiasta oli linjauksia juuri tähän suuntaan.

Suomen tulee vaikuttaa EU:n sääntelyn toimivuuteen nykyistä tehokkaammin. Suomessa ja muissa jäsenmaissa toteutettavien byrokratiatalkoiden lisäksi tarvitaan ehdottomasti toimenpiteitä myös EU-tasolla. Komission on otettava aloite käsiinsä. EU:n byrokratian purkaminen, normien sujuvoittaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat välttämättömiä ja ne tulisi kirjata tulevan EU-huippukokouksen päätelmiin.

EU:n toiminnan on oltava avoimempaa.  Jäsenmaiden ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Yhteisvastuutakin tarvitaan, mutta se ei saa johtaa moraalikatoon. Parasta yhteisvastuuta on yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen.

Unionissa on tehty päätöksiä, mutta niitä ei saada tehokkaasti ja vaikuttavasti täytäntöön. Hyvä huono esimerkki tästä turvapaikkakysymyksen hoito. Juuri toimeenpanoon pitää panostaa

Keskeinen talouden teesi on se, että velka ei ole talouden lääke vaan sen syy. Jäsenmaiden on tehtävä uudistuksia ja laitettava ja pidettävä taloutensa kunnossa.  EKP:n ruuti on jo osin märkää.

Parempaa osaamista ja ammattimaisuutta tarvitaan myös. Toiminnan yhteisten arvojen tulee olla keskiössä. Huono hallinto tai minkäänlainen korruptio ei vaan käy unionissa. Uskon, että tiukan paikan tullen EU pystyy uudistuksiin. Nyt on sellainen paikka.

Lisätietoja: kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, puhelin 040 532 6633

 

Keskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

 

Eduskunta 22.6.2016

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 

 

Kunnossa oleva Suomi pärjää murroksessa

Elämme murrosaikaa. Syyriassa soditaan ja Lähi-idän ongelmat ovat pahentuneet. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto koettelee Eurooppaa. Venäjän talouden kehitys ja kansainvälisen talouden poliittiset riskit luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Epävarmuutta on jo pidempään lisännyt Britannian huominen kansanäänestys.

Keskusta tähdentää, että Suomen on murrosaikana huolehdittava ennen muuta kahdesta asiasta.

Ensinnäkin, on harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Toiseksi, meidän on laitettava taloutemme ja työllisyytemme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Näin voimme turvata suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. 

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon.  Suomi päätyi kuilun partaalle.

 

Velkaantumista taitetaan

Hallituksen vaihtumisesta on reilu vuosi. Uuden, keskustajohtoisen hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä on ollut ja on työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Ennen kaikkea Suomella on vihdoin suunta.

Viikko sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu, historiallinen kilpailukykysopimus. Sen on arvioitu luovan 35 000 – 45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Sillä palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta jokaiseen vastasyntyneen äitiyspakkaukseen ei tarvitse enää tulevaisuudessa laittaa mukaan 100 000 euron velkakirjaa vuosittaisesta lisävelasta.

Kilpailukykysopimus on ollut ja on Suomen työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Se tuo kilpailukykyä ja lisää luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta maamme taloudessa. Samalla sopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Kiitos kuuluu ennen muuta vastuunsa tunteneille liitoille ja pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi ponnisteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

Nyt on yhteistyössä voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun. Ensinnäkin, talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava. 

Toiseksi, työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Kolmanneksi, meidän on jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta Keskusta esittää.  

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Keskusta edellyttää, että hallitus jatkaa maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun mahdolliset EU-ratkaisut tiedetään.

Neljänneksi, ensi vuoden veronalennukset ertyisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Aikaa on vielä.

Viidenneksi, meidän on jatkettava työelämän ja -markkinoiden uudistamista. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

 

Työllisyyden parantuessa rakennamme yhteistä hyvää

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän: työtä, turvaa ja toimeentulon. Mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä.

Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia. Esimerkiksi takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon. Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskusta tukee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017 – 2020. Maamme nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten hyvin selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

 

KESÄKAHVIT Loimaan torilla pe 8.7. klo 9.00 – 12.00. Paikalla Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä ja kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Annika Saarikko.

Tervetuloa keskustelemaan paikallisista ja valtakunnallisista asioista kesäisissä merkeissä!