Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus etenee. Se on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Uudistukselle on asetettu selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on turvata ja varmistaa laadukkaat ja riittävän lähellä olevat palvelut maakunnan asukkaille.

Lakiesitykset ovat nyt lausunnolla. Tavoite on, että uudistus alkaa vuoden 2019 alusta. Nyt pitää maakunnissa ja Varsinais-Suomessa olla aktiivisia ja hereillä.

Linjausten pohjalta uudistus on rakentamassa maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle pohjautuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon mallia. Vuoden 2019 alusta kuntien budjetissa ei ole enää euroja nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.

Uudistuksessa toteutuu maakunnallinen hallinto laajemminkin. Sosiaali- ja terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto irtoavat kuntapohjasta.

Jatkossa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Uudistuksessa siirtyy 350 kuntayhtymää ja muusta organisaatiota sekä 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnan hallintoon.

Uudistuksessa eritasoiset toimijat tulee tunnistaa. Nämä ovat maakuntien toimeenpanotaso ja maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, ministeriöt ja muut valtionhallinnon toimijat sekä eduskunta.

Kunnille jää uudistuksen jälkeenkin tärkeitä tehtäviä mm. oman alueensa elinvoiman edistäjänä koulutuksen, kaavoituksen, kulttuurin ja terveyden edistämisen alueilla.

Maakunnille on annettu valmisteluvaltaa oman maakuntansa osalta. Lain pitää mahdollistaa maakuntien erityispiirteitä. Jokainen maakunta on erilainen. Siksi ei ole vain yhtä maakunnan menestyksen mallia.

Varsinais-Suomi on maakunta, jossa maakuntakeskus on vahva portti Eurooppaan. Se sijaitsee maakunnan laidalla.

Maakunnassa on selkeä seutukuntajako ja seutukeskukset ympäröivine kuntineen. Pääkaupunkisuuntaan on Salo, tärkeään sisämaan suuntaan Loimaa ja vireään rannikon suuntaan Uusikaupunki/Laitila sekä saariston suuntaan Parainen /Turunmaa.

Maakunnan menestysstrategia voi rakentua koko maakunnan vahvaan verkottumiseen ja eri kehityssuuntien hyödyntämiseen.

Terveydenhoidossakin on hyödynnettävä maakunnan vahvuuksia. Varsinais-Suomessa on jo edetty erikoisairaanhoidon ja perusterveyden integraatiossa ja hoidossa uudistuksen suunnassa. Aluesairaalat ovat nyt osa yhden sairaalan konseptia. Vahvuutenamme on hyvin korkeatasoinen yliopistollinen keskussairaala, jonka ympärillä on lääkealan huippututkimusosaamista.

Vahvuutemme ovat myös olemassa olevat lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Teknologian jatkuva ja huima kehitys mahdollistaa niissä nyt ja jatkossa erityisesti mm. erikoissairaanhoidon lähipalvelut, päiväkirurgian ja riittävän päivystyksen. Yhden sairaalan kokonaisuudessa tämän myös säännökset mahdollistavat.

Menestyvä maakunta ei ole vain maakuntakeskus. Se on koko maakunnan vahva yhteistyöverkosto. Varsinais-Suomella on jo vahvat verkostot ulkomaille Itämeren alueella ja laajemminkin. Niitä pitää vahvistaa. Oman maakunnan sisällä pitää hyödyntää suunta pääkaupunkiseudulle, sisämaahan ja rannikkoa ylöspäin.

Liikenneratkaisut ovat kehittämisessä ja verkostoitumisessa erityisen tärkeitä. Ykköstie lopulta valmistui ja Kasitiellä työt etenevät. Haasteellisin on sisämaan suunta ja Ysitie, jossa on saatu vasta ensimmäinen päätös liikenneturvallisuusinvestoinneille. Ne eivät kuitenkaan korjaa vielä tämän runkoväylän ja eteläisen Suomen kasvukolmion yhden sivun liikenneturvallisuusongelmia ja kehittämistarpeita välillä Lieto–Akaa.

Nyt sisämaan tärkeää liikennettä Turkuun ja Turun satamaan menee ohi liikenneyhteyden riittämättömyyden takia. Kehittämishanke Ysitielle tarvitaan ja sillä on kiire.

Tärkeä tunnin juna -hanke pääkaupunkiseudulle ei kilpaile tämän varsin edullisen investoinnin kanssa. Molemmat tarvitaan. Turusta, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salosta kuuluu nyt teollisuuden myönteisiä uutisia. Yritykset ja osaaminen ratkaisevat, mutta maakunnan nousua voimme vahvistaa onnistuneella strategialla maakuntahallintoa luotaessa ja toteutettaessa.

Olavi Ala-Nissilä

Kansanedustaja (kesk)

”Urheiluseuratoiminta on sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen.”
Näin totesi kansanedustaja, Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä puheessaan Kuusamon Pallo-Karhujen 50-vuotisjuhlassa lauantaina 1.10.

Tässä otteita puheesta.

”Minun elämänfilosofiani on, että elämä on joukkueurheilua. Elämä on yhteistyötä. Ja tätä yhdessä elämistä, yhdessä tekemistä me tänään täällä juhlimme.

Valtion talousarvioesityksen perustelujen mukaan liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Talousarviossa liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.

Liikunta elämäntavaksi

Hallituksen tavoitteena ja kärkihankkeena on saada myös jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Tämä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.

Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona.

Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa.

Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten 2020 toimeenpanoa. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Kaikilla aikuisilla niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa kuin kodeissa on vastuu siitä, että lapset liikkuisivat vähintään kolme tuntia päivässä

Uskon, että liikkuminen edistää oppimista ja tuo iloa ja onnistumisen elämyksiä. Liikkuminen yhdessä muiden lasten kanssa kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia suhteita, on hyväksi terveydelle ja luo liikuntaa elämäntavaksi.

Seuratoiminta luo hyviä arvoja

Arvojen, etiikan ja reilun pelin henki luodaan jo lapsena liikunta- ja urheiluseuroissa, kuten esimerkiksi täällä Kuusamon Pallo-Karhuissa. Huippu-urheilun perusta on laaja ja laadukas seuratoiminta – täällä niitä huippu-urheilijoitakin kasvatetaan. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa totutellaan rehtiin ja reiluun peliin ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Omista onnistumisista iloitaan, muttei kilpakumppanien kustannuksella. Voitto tulee pitää mielessä, mutta se ei saa olla ainoa onnistumisen ja onnen mittari.

Urheiluseurojen toiminta perustuu suurille vapaaehtoisjoukoille ja usein myös vanhempien tuelle lasten harrastusten kohdalla. On tärkeää, että toiminta on laadukasta ja valmentajat ammattitaitoisia. Tämä varmistetaan osaltaan myös valtion tuella ja panostuksilla urheiluun. Talousarvioesityksessä ensi vuodelle liikuntatoimeen onkin lisätty rahaa. Liikunta on hyvää ennaltaehkäisevää terveystyötä ja on hyvä, että lapset omaksuvat jo varhain urheilullisen elämäntavan. Urheiluseuratoiminta on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Lapsille ja nuorille sosiaaliset suhteet ja joukkoon kuuluminen on tärkeää ja urheiluseurat antavat siihen loistavan mahdollisuuden.

Urheilu tuo lisäarvoa paikallisesti

Urheiluseuratoiminta on myös sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen. Seuran menestyneet urheilijat lisäävät kunnan me-henkeä erityisesti joukkueurheilun kohdalla. Hyvä yhteistyö urheiluseuran, yritysten ja Kotikaupungin ja maakunnan välillä tuo lisäarvoa varmasti paikallisesti.

Kuusamon Pallo-Karhut on vahvan joukkueurheilun ja nuorisotyön seura. Pallo-Karhut on kasvattajaseura joka on tuottanut eri lajien pelaajia aina Suomen korkeimmille sarjatasoille. Naisten lentopallon Mestaruusliiga-joukkue on Pallo-Karhujen lippulaiva. Se on tuonut menestystä ja näkyvyyttä. Lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana olen iloinnut Kuusamon tuomasta vahvasta panoksesta ja pohjoisesta ulottuvuudesta. Seurassa muillakin jaostoilla – jalkapallojaosto, lentopallojaosto, koripallojaosto, jääkiekkojaosto ja huvijaosto – on toiminta ollut vilkasta ja hyvää. Eri lajien parissa on 700 pelaajaa. Pallo-Karhut on luonut puitteet isoille tapahtumille esim. maaotteluille ja eri muotoisille kesätapahtumille. Seuraa on arvostettu ja Pallo-Karhut on saanut useita Sinettiseura -palkintoja.”

Saksalaiset tekevät monia erinomaisia vientituotteita. Osaaminen on huippuluokkaa. Mutta Saksan pankkitoiminta sakkaa jatkuvasti.

Nyt Saksassa on kerta kaikkiaan toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta ongelma ei leviä muualle. Saksan pankkisektorilla on palautettava luottamus. Siis avoimuutta Angela Merkel!

Suomessakin tiedetään kipeästi pankkikriisien yksi opetus: ongelmat pitää nostaa heti avoimesti ja rohkeasti pöydälle. Toiseksi on tärkeää heti ryhtyä riittävän voimakkaisiin korjaaviin toimiin. Siten ja vain siten, luottamus palaa takaisin.

Kriisin alettua ensimmäiset stressitestit Saksassa olivat enemmän peittelyä kuin ongelmien analysointia. Ja tämä on jatkunut. Avoimuus ei auta, jos annettava informaatio on vajavaista, riittämätöntä tai jopa harhaanjohtavaa. Matalan koron ja teknologisen murroksen muutoksessa pankkitoiminnan haasteet kasvavat ja siksi avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä.

Epävarmuus saksalaisessa pankkitoiminnassa ja useissa muissakin Euroopan maissa kertoo, että Suomessa on nyt yhä tärkeämpää edetä Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjalla ja laittaa Suomi kuntoon. Suomen pankit ovat kunnossa, mutta työllisyystavoite vaatii nyt lisätoimia. Etujärjestöt eivät saa eivätkä voi jäädä levittelemään käsiä toimettomana.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina 2006-12.