Työllisyystilanteen paraneminen vahvistaa hyvinvointivaltiota. Yhä useampi suomalainen on saanut työtä ja työllisyysaste nousee. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt laskuun. Nämä ovat uutisia, joita olemme odottaneet. Työllisyysasteen nousu on ratkaisevaa Suomen kannalta, sillä korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Se takaa, että voimme ylläpitää maksuttoman koulutuksen, laadukkaan terveydenhuollon ja laajat palvelut lapsille ja vanhuksille.

Suomessa ei pidä palata viime vaalikauden tekemättömyyden aikaan, jolloin Suomi näivettyi, tuli 100 000 uutta työtöntä, verotus kiristyi joka vuosi ja uudistuksia lykättiin ja riideltiin. Tekemättömyys vei Suomen leikkausten tielle. Niin ei voi nyt jatkaa. Nyt tekemättömyys ja uudistusten lykkäys eivät ole ratkaisu.

Hallituksen strategisen ohjelman toteuttaminen on ratkaisu. Hallituksen pitää pitää tiukasti kiinni tavoitteesta nostaa työllisyysaste72 prosenttiin. Nyt jo esimerkiksi Varsinais-Suomessa tavoitteen saavuttamista lähestytään kovaa vauhtia. Hallituksen toimet purevat, ja sillä on mahdollisuus yllättää epäilijät, kuten tähänkin saakka.

Työtä on, mutta tekijät puuttuu. TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseen tarvitaan toimia puoliväliriihessä. Norminpurussa, kannustinloukkujen purkamisessa ja aikuiskoulutuksen saralla pitää ottaa askelia eteenpäin.

Suomi nousee nyt. Työllisyysasteen nousu turvaa hyvinvointia. Vaaleissa ei kannata antaa tukea tekemättömyydelle koska se tietäisi vaan leikkauslinjalle paluuta ja hyvinvointimme vaarantamista.

Talouden käänne on tosiasia. Yhä useammat tilastot kertovat meille, että talouden virkoaminen on tapahtunut. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut.

Ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin tekemättömyyden aikoja.

Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen määrätietoisella työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen selkeä osuutensa. Kun Euroopan komissio kommentoi Suomen talouden tilaa vuosittaisessa maaraportissa, se totesi, että Suomen toteuttamat ja meneillään olevat uudistukset talouden elvyttämiseksi ovat olleet toimivia, ja talous on korjaantumassa. Jopa niin hyvin, että Suomi vapautettiin komission erityistarkkailusta ainoana maana listalle joutuneista, kaksitoista jäi vielä jäljelle.

Suomen tilanteen nähtiin parantuneen monelta osin: vienti on nousemassa jaloilleen, kilpailukyky ei enää heikkene, pankit ovat kunnossa ja riski ajautua köyhyyteen on pienentynyt.

Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu tapahtuvat hallitusti. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla, vaan velkaa on uskallettava ottaa vielä vuoteen 2021 saakka. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edestävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin.

Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan.

Toimia talouden kestävyyden parantamiseksi on tehty aktiivisesti, vaikka haasteita edelleen on. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistaminen, kilpailukykysopimus ja kannustimet työn vastaanottamiseksi vahvistavat talouttamme ja parantavat tilannetta työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskussa, mutta haasteena on pitkäaikaistyöttömät, joiden määrän laskeminen on osoittautunut vaikeaksi ja joka vaatii erityistoimia ja huolenpitoa.

Suomen talouden potentiaalinen kasvu on edelleen lähellä nollaa, mikä johtuu suurelta osin kasvavasta huoltosuhteesta. Tähän kuitenkin on reagoitu nostamalla alhaisinta lakisääteistä eläkeikää ja sitomalla se eliniänodotteeseen. Korkeasta koulutusasteestamme johtuen meidän on mahdollista saada koneemme toimimaan vieläkin paremmin. Sekä julkinen, että yksityinen velkaantuneisuus on kasvanut hieman, mutta se on hallinnassa ja rahoitusala on vakaa.

Kaiken kaikkiaan Suomen talous on entistä vakaammalla pohjalla. Suomessa on ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta töitä niiden saavuttamiseksi tehdään hartiavoimin. Hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan noudatamme määrätietoisesti hallitusohjelmaa ja toteutamme siinä linjatut toimet talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Tekemättömyyden ajasta on siirrytty tekemisen meininkiin.

Varsinais-Suomi vetää Suomen vientiä nousuun Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan voimin. Hyvää tilannetta varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

Kansanedustaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä vaatii hallitukselta toimia tilanteen parantamiseksi.

-Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen saatavuuden parantamiseksi Varsinais-Suomessa. Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Kun resurssit positiivisen ongelman ratkaisemiksi saadaan kuntoon, alueella ei ole ongelmia toteuttaa laadukasta koulutusta lyhyelläkään aikavälillä, Ala-Nissilä uskoo.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turvaa työttömyyttä vastaan ja riittävät mahdollisuudet parantaa ammattitaitoa on tärkeää työllistymisen kannalta alalla kuin alalla, kansanedustaja toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisin koulutuksen reformia. Sen tavoitteena nopeampi, oikea-aikaisempi ja joustavampi vastaaminen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin. Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma, paikallinen ratkaisu.

 

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.):

Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään mietinnön valtionyhtiöiden riskienhallinnasta ja Finnavian johdannaiskaupoista.

Valiokunta käsitteli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin liittyen valtion yhtiöiden riskienhallintaa ja toimintaa yleisesti, sekä Finnavian johdannaiskauppoja vuosina 2009 – 2011. Yhtiölle aiheutui johdannaiskaupoista isoja menetyksiä vuoden 2011 osalta.

Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys, että kyse olisi erityisesti Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toiminnasta. Yhtiöllä on oma johto ja toimielimet. Johdannaiskauppojen aikana Liikenne- ja viestintäministeriössä on toiminut neljä ministeriä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia on selvitetty aktiivisesti.

Viime vaalikaudella ongelmia ei tehokkaasti vielä selvitetty. Syksystä 2015 niiden määrää ja seurauksia on ratkottu määrätietoisesti. Yhtiö ei ole ollut menestyksellinen toteutetussa välimiesmenettelyssä, kantelussa Finanssivalvonnalle ja oikeudenkäynnissä koskien yhtiön entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa. Rahoituspäällikkö ja varatoimitusjohtaja todettiin täysin syyttömiksi. Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne.

On tärkeää, että valtionyhtiöiden johdossa on riittävästi osaamista. Tarkastusvaliokunnan mielestä osaamista ei ole ollut riittävästi koskien johdannaiskauppojen hallintaa Finaviassa vuosina 2009 -2011. Tarkastusvaliokunta näkee, että yleiset valtionhallinnon riskienhallinnan ohjeet ja hyvin toimivat omistusohjauksen periaatteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi, kun julkisomisteiset yhtiöt lisääntyvät niin valtion, kuin erityisesti maakuntien hallinnossa.

Aina on kehitettävää, mutta koen, että ministeri Berner on toiminut osaavasti omassa roolissaan. Asiat on otettu hallintaan, Finnavia menestyy ja sillä on hyvä johto.

 

Lisätietoja:
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Olavi Ala-Nissilä puh. 040-5326 633

 

”Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.”

Työ Hallituksen on puoli­vä­li­rii­hessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoi­ma­kou­lu­tuksen saatavuuden paran­ta­mi­seksi Varsinais-Suomessa, esittää kansa­ne­dus­taja, talous­po­liit­tisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.)

Hänen mukaansa puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Ala-Nissilä iloitsee siitä, että Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan uudet tilaukset vetävät Suomen vientiä nousuun.

Talouden käännettä varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turva työttömyyttä vastaan, Ala-Nissilä toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisen koulutuksen reformia, jonka tavoitteena on nopeampi ja joustavampi vastaaminen työelämän osaa­mis­tar­pei­siin.

Ala-Nissilän mukaan uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin.

– Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma paikallinen ratkaisu, hän esittää.

Näin uutisoi Suomenmaa.