Kannanotto, julkaistavissa heti
26.4.2017

 

Verojaoston puheenjohtaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä:

 

Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden  –

kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia

 

Suomen talouden suunta on kääntynyt myönteiseksi kahdessa vuodessa. Näivettymisen aika on ohi. Päätökset 10 miljardin kestävyysvajeen kuromiseksi on tehty ja hallitusohjelman talouslinja pitää. Velkaantuminen taittuu ja talous kasvaa.

 

Sipilän hallituksen kehysriihen hyvä onnistuminen takaa, että vahva tekemisen meininki jatkuu koko vaalikauden:

 

Työn tekeminen on entistä kannattavampaa etenkin lapsiperheille ja kauempaa työhön matkaaville. Tutkimukseen ja tuotekehityksen rahoitusta parannetaan ja panoksia laitetaan kasvu-aloille, kuten matkailuun. Asumistukimenojen kasvua rajoitetaan. Verovälttelyä ja harmaata taloutta suitsitaan. Ylivelkaantuneet pääsevät nopeammin jaloilleen. Vientiyrityksiä autetaan markkinoiden löytämisessä.

 

– Nämä päätökset luovat talouteen aktiviteettia, jota tarvitsemme. Samaa linjaa tulee jatkaa syksyn budjettiriihessä, jossa tehdään verotuksen tarkempia linjauksiin, jotka ovat myös talouden vauhdittamisen kannalta oleellisia.

 

-Nyt on tärkeää, että myös etujärjestöt ja muut tahot tekevät omalta osaltaan hyvinvointiamme turvaavia ratkaisuja. Näyttää siltä, että pystymme jatkossa yhä paremmin huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista. Tätä hyvää tulevaisuuden näkymää ei pidä vaarantaa.

 

Syksyn budjettiriihessä talouden myönteistä suuntaa on edelleen vahvistettava positiivisen rakennemuutoksen alueella ja koko maassa. Jos talous saadaan kahden prosentin kasvu-uralle, kaikki hallituksen tavoitteet toteutuvat. Tästä tavoitteesta ei tule tinkiä. Nyt tehtyjä päätöksiä pitää laittaa ripeästi toimeen. 

 

Lisätietoja:
Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. +358 405 326 633

 

 

Kansanvalta ja aatteet ovat maailmalla monissa isoissa maissa isoissa ongelmissa. Populismi, vaihtoehtoiset totuudet ja nationalismi syövät molempia rotan lailla. Ratkaisuksi haetaan suurta johtajaa ja tyhjää puhetta. Viimeisin esimerkki oli Turkin vaalit.

Suomalaisessa keskustelussakin kevyt populismi on tuttu ilmiö. Kuntavaalikeskusteluissa oppositiolla oli katse gallupissa ja jytky mielessä. Eniten vaalikeskustelussa ja eduskunnassa yllättää vihreiden eduskuntaryhmän talouspopulismi ja ajoittain jopa pölhöpopulismi.

Ylisukupolvisuus ja kestävä kehitys ovat olleet vihreän puolueen keskeisiä periaatteita ennen. Nyt säästöjen ja uudistusten vastustaminen ja Ei-sanan käyttö on hyvin yleistä. Se ei tunnu haittaavan, että lasten piikkiin elettäisiin yli varojen. Äityispakkaukseen laitetaan 100 000 euron velkakirja jokaista syntyvää lasta kohden vuosittaista velankasvua.

Vaikka velkaa on yli 100 miljardia euroa, se ei vihreitä paina. Miljardien aukot kuitattaisiin kurittamalla pk-yrityksiä ja suomalaista teollisuutta. Todellisuudessa vihreiden keinot eivät ratkaise ongelmia, sillä sellaisia summia ei ole pk-yrittäjiltä ja teollisuudesta saatavissa, ja vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitetyt tavoitteet johtaisivat työttömyyden kasvuun. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät käy. Eikä käy sosiaali- ja terveyspalveluiden, liikenteen tai koulutuksen uudistaminen.

Kaiken lisäksi vihreät tuntuvat unohtaneen jopa vihreytensä ja Helsingissä pelätään, että vihreiden jäljiltä kaupunki muuttuu vielä enemmän betoniksi, kun viheralueet nakerretaan pois. Aivan vastikään esimerkiksi Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan, joka leikkaa erään itäisen lähiön viheralueita lähes 30 prosenttia.

Viimeisellä vaaliviikolla vihreät näyttivät todellisen luonteensa. Aikaisemmin turvapaikanhakijoiden palautukset eivät olleet paljon heidän keskusteluissaan, mutta juuri ennen vaaleja turvapaikanhakijoiden asialla ratsastettiin toden teolla ja lyötiin vääriä faktoja pöytään siihen tahtiin, että seuraavana päivänä kansalaistori oli vihaisia miehiä ja naisia täynnä. Yhdenlaista vihapuhetta sekin.

Koulutuksesta säästämisestä on tehty suurin mörkö. Rehellistä olisi myöntää se, että säästäminen ei onnistu, ellei myös talousarvion toiseksi suurimmassa pääluokassa, joka on merkittävästi kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikaan säästettäisi. Niin tehtiin edelliselläkin vaalikaudella.  Nyt säästöpäätökset on tehty, mutta niillä pelottelu jatkuu.

Viime vaalikausi oli vaikea. Työttömyys lisääntyi 100 000 työttömällä, verotus kiristyi joka vuosi ja uudistaminen oli pitkälti jäissä. Vihreät lähtivät kesken kauden pois hallituksen vastuunkannosta katsomoon. Sieltä oli ja on ollut helppo huudella. Mutta katteeton populismi syö kansanvaltaa eikä ole ratkaisu hyvinvoinnin ongelmiin.

Juha Sipilän hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä Suomen saamiseksi kuntoon. Kilpailukykysopimus oli tärkeä saavutus. Sen pääministeri nosti viisi kertaa kanveesista. Strategista hallitusohjelmaa toteutetaan määrätietoisesti. Suomi nousee nyt, ja työllisyys paranee, ja tämän työn jatkuminen on hyvinvointimme pelastus.

Olavi Ala-Nissilä

Kansanedustaja