Veljespuolueen mies Emmanuel Macron otti kaksi upeaa vaalivoittoa. Nyt hän ja hallituksensa alkavat toden teolla toteuttaa ohjelmaansa. Haasteet ovat isot.

Ranska on hieno maa.  Kaksi ongelmaa kuitenkin tuli tutuksi naapurimaa Luxemburgissa asuessani.  Ranskan valtion budjetti on aina alijäämäinen ja rautatiet kerran kuussa lakossa.

Ranskan valtion budjetti on mittavasti alijäämäinen. Itse asiassa se ei ole kertaakaan ollut tasapainossa saati ylijäämäinen neljäänkymmeneen vuoteen. Uusi 39-vuotias presidentti ei ole vielä nähnyt Ranskan ylijäämäistä valtion talousarviota.  Varmaan toivoisi eläessään näkevänsä. Ennuste ei kuitenkaan ole hyvä.

Macron on nyt ilmoittanut leikkaavansa valtion menoja 60 miljardilla eurolla viidessä vuodessa ja vähentävänsä 120 000 julkisen sektorin työpaikkaa. Hän aikoo puuttua myös julkisen sektorin avokätiseen eläketurvaan.

Lakkoilu on Ranskassa yleistä ja uudistukset vaativat paljon töitä.  Finanssikriisin jälkeen autoteollisuus oli maailmalla isojen uudistusten edessä. Yhdysvaltain kongressi edellytti ennen tukea autoteollisuudelta kilpailukykyä parantavia uudistuksia.  Ranskassa taas tuen ehtona oli, että yhtään työntekijää ei saa irtisanoa.

Ei siis ihme, että Macronin tärkeimpänä tavoitteena – ainakin ennen vaaleja – on työmarkkinoiden avaaminen, saada Ranskan jäykkiin työmarkkinoihin joustavuutta.  Paikalliselle sopimiselle on iso tilaus sielläkin. Hän on luvannut myös joustavoittaa säätelyä.

Macronin mukaan Saksan suuri kauppataseen ylijäämä vahingoittaa euroaluetta. Ylijäämää tulisi tasata koko euroalueen hyväksi. Epätasapainoa onkin. Mutta Saksan vastaus voi olla lakoninen: Mitä se Eurooppaa hyödyntää, jos Kiinaan myydään Mersuja vähemmän.

Macron on selkeästi sitoutunut Eurooppaan.  Hänen kannanotoistaan voi tulkita, että hän haluaa euromaille liittovaltion. Se sisältäisi euroalueen oman budjetin, valtiovarainministerin ja parlamentin. Ne ovat linjassa EU:n tuoreen pohdinta-asiakirjan kanssa.

Saksa ja monet pohjoisemmat euromaat nostavat tässä varoituksen sormen moraalikadon (moral hazard) vaarasta. Riskien vähentäminen on pohdinta-asiakirjan uudistusten yksi hyvä tavoite. Se onkin yksi avainkysymyksiä. Mutta vähenevätkö riskit yhteisvastuun, kuten yhteisen työttömyysvakuutuksen, kautta vai voivatko ne sen takia lisääntyäkin?

Eikä näissä pohdinnoissa voida sivuuttaa sitäkään, että yhteisesti sovittuja toimia on laitettu suurtenkin maiden osalta liian usein heikosti toimeen. Finanssikriisin jälkimainingeissa tiivistettyjä sääntöjä on jo ehditty rikkomaan komission suosiollisella myötävaikutuksella. Herääkin väistämättä kysymys siitä, olisiko EMUn syventämisen sijaan pikemminkin ja ensin panostettava olemassa olevien sääntöjen parempaan noudattamiseen ja oman talon kuntoon laittamiseen.

Nuorena miehenä olin työreformia tekemässä. Uudistusten vastustaminen on aina helpompaa kuin niiden tekeminen. Suomessa pääministeri Juha Sipilän hallitus on päässyt uudistuksissa liikkeelle ja toteuttanut kansainvälistäkin tunnustusta saaneen kilpailukykysopimuksen työmarkkinajärjestön kanssa. Macronin kannattaa kuunnella Sipilän kokemuksia ja ajatuksia.

Vuosi on lähtenyt liikkeelle hyvin. Taloudessa on todella vihdoin tapahtunut käänne. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut. Kun oma eduskuntavaaliteemani oli ”Suomi nousuun”, niin tilanteeseen pitää olla tyytyväinen.

Vanhaan ei kannata juuri palata, mutta ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin minusta paljossa tekemättömyyden aikoja.

Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen osuutensa. Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu pitää olla kuitenkin hallittua. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edistävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin.

Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Tavaravienti kasvoi maaliskuussa 17 prosenttia viime vuodesta, myös palvelualojen vienti vetää hyvin. Kyseessä ei ole tilastoharha, tai yksittäinen suuri kauppa. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan.

Työttömyysasteen tavoite on haastava 72 prosenttia. Jos talouskasvu nousee kahteen prosenttiin, ja siihen on mahdollisuudet, tavoite jää riippumaan siitä, miten työ ja sen tarjonta kohtaavat. Ihmisten elämäntilanteissa mm. ylivelkaantuminen, kannustinloukut ja vaikeus nopeasti muuttaa työn perässä ovat todellisuutta. Näihin elämäntilanteisiin pitää hakea ratkaisuja.

 

Positiivinen rakennemuutos Varsinais-Suomessa on nyt hyödynnettävä

Varsinaissuomalaisesta näkökulmasta vuosi on startannut hyvin. Varsinais-Suomessa olemme kohdanneet positiivisen ongelman: teollisuus kasvaa nopeasti, ja työvoimatarve on suuri. Työpaikkoja on kohta enemmän kuin on työtä vailla olevia. Suurin kiitos siitä kuulu Meyerin telakalle, Valmet automotiven autotehtaalle ja Beyerin lääketehtaalle. Myös esimerkiksi Sandvik ja Pemamek Oy ovat vahvassa kasvussa.

Maakunnan kehittämiseksi tehdään kovasti töitä ja haetaan innovatiivisia ratkaisuja alueen kehittämiseksi. Erityinen haaste on työn tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen. Opetusministeri Gran-Laasosen asettama selvitysmies Jari Jokinen teki tärkeitä esityksiä koulutuksen vauhdittamiseksi. Esityksestä jäi puuttumaan teknillisen tiedekunnan perustaminen Turkuun. Erityisesti koneteknologian ja materiaaliteknologian diplomi-insinöörien koulutuksen ja tutkimuksen laadun turvaamiseksi tarvitaan oma tiedekunta. Riittävän osaamisen alustan synnyttämiseksi tämä koulutuksen aloittaminen nyt todella tarvitaan.

Olen erityisen tyytyväinen, että Esko Aho saatiin selvitysmieheksi laajempien toimien osalta. Uskon, että monet hänen linjauksensa tulevat viemään asioita eteenpäin. Uusia työpaikkoja, yritysten kasvua ja uusia yrityksiä, alihankintamahdollisuuksia ja uusia asukkaita – näitä kaikkia tarvitaan.

 

Sote- ja maakuntahallintouudistukset tulevat – maakunnallinen valmistelu kunnolla liikkeelle

Sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen sekä maakuntauudistuksen kokonaisuus ovat itsenäisen Suomen historian suurimpia yksittäisiä uudistuksia. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat terveyserojen kaventaminen, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoaminen kaikille tasavertaisesti, lääkäriin pääsyn helpottaminen ja kustannusten hallinta. Tarkoitus on 2030 mennessä saada kustannusten kasvu (4.5 %) 3 miljardia euroa pienemmiksi, kuin ne olisivat ilman uudistusta.

Eduskunnassa on käsitelty kevään aikana soten järjestämislakia ja maakuntalakia. Uusilla laeilla siirretään nykyisin lähes 200 eri kunnallisen organisaation järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 18 maakunnan leveämmille hartioille. Maakunnista tulee vahvoja julkisia toimijoita ja ensimmäiset maakuntavaalitkin järjestetään jo tammikuussa 2018.

Valinnanvapaus on uudistuksen viimeinen, kiistellyin ja uusin palanen. Soteuudistusta on tahkottu kymmenen vuotta. Kehnosti tai kiireellä valmisteltua valinnanvapauslakia ei pidä hyväksyä ja siksi se astuu voimaan pääsääntöisesti vasta 1.1.2019 ja sen jälkeen. Tällöin valinnanvapauden piirissä ovat asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suun hammashoito. Maakunnilla on hyvin erilaiset valmiudet toteuttaa valinnanvapautta. Siksi sen toteutus on porrastettu maakuntakohtaisesti. Osa maakuntien sote-keskuksista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä ja hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan vuoden 2020 loppuun asti.

Yhteiskuntavastuusta ja verotustietojen avoimuudesta on oma säädöksensä. Sote-uudistus tulee olemaan toimiva, mutta pitää muistaa, että jokaista uudistusta viilaillaan jälkikäteen – Roomaakaan ei rakennettu päivässä. Raskain ja suurin osa uudistusta tehdään Sipilän hallituksen toimesta ja jatkossa palveluista kehitetään entistä parempia.

Varsinais-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu laahaa, olemme toiseksi hitain maakunta. Vauhtia valmisteluun on nyt saatava ja se pitää nyt maakuntakeskuksessammekin ymmärtää. Erityisen tärkeänä olen pitänyt koko maakunnan ja sen seutukuntien tasa-arvoista huomioimista. Toimivana verkostona maakuntamme on vahva.

 

Syrjäytyminen vaalikauden lopun teema

Pääministeri Juha Sipilä perusti ennen vuodenvaihdetta työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Juho Saaren vetämän työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2018. Työryhmä tulee tekemään esityksiä tarvittavien uudistusten suuntaviivoista ja näitä uudistuksia tuodaan jatkovalmisteluun jo loppukeväällä 2018.

Myös puoliväliriihessä päätettiin lisätä huolenpitoa. Erityisesti opintotuen huoltajakorotus helpottaa perheellisten opiskelijoiden tilannetta. Tämä oli Keskustalle tärkeä tavoite. Ulosottohuojennus helpottaa pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneiden tilannetta.

Nuorten syrjäytyminen on nyt otettu myös erityisen vakavasti. Hallitus käynnistääkin tukun toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Peruskoulujen tasa-arvoa pyritään vahvistamaan, varhaiskasvatuksen laatua parantamaan ja ohjaamoiden toimintaa vahvistamaan. Myös päihdeäitien hoitoon päätettiin satsata. Nuorten syrjäytymisen vähentämiselle tehtiin toimenpideohjelma.

 

Ruoantuotannon kannattavuus nousuun

Uusi maatalousministeri Jari Leppä on selkeästi todennut, että maatalouden suurin ongelma on heikko kannattavuus. Olen täysin samaa mieltä. Kannattavuuden parantamiseen on jo tänä vuonna löydettävä lääkkeitä. Kysymys on erityisesti markkinatasapainosta. Ongelma koskee kaikkia tuotantoaloja.

Suomi ei pienenä maana pysty hyvin kilpailemaan suurten ruoantuottajamaiden kanssa tuotannon volyymeilla. Siksi Suomessa kannattaa panostaa laatuun, erikoiskasveihin ja jalosteisiin. Suomalainen ruoka on puhtaudessaan maailman huippuluokkaa. Samoin hyvä tilanne kasvitautien suhteen on vahvuutemme. Vahvistuva suomalaisen ruoan brändi tunnustetaan myös kansainvälisesti. Suomalaisia kaurahiutaleita ja jopa sianlihaa viedään nykyisin Kiinaan, joka on äärimmäisen tiukka tuontiruokansa laadun suhteen. Nyt alkaa myös kananmunatuotteiden vienti Hongkongiin.

Tärkeässä asemassa ovat vientimarkkinat. Vienti hillitsee ylitarjontaa kotimarkkinoilla ja parantaa pitkällä aikavälillä kotimaista hintatasoa suhteessa Eurooppaan ja maailmanmarkkinoihin. Vienti on erityisen tärkeää Suomen kasvinviljelyn kannalta, sillä viennin kautta voidaan tasapainottaa tasetta ja ylläpitää viljelyä tässä laajuudessa. On tehtävä kaikkemme, jotta vientisopimuksia syntyy ja markkinoita suomalaiselle tuotannolle löytyy.

 

Tekemisen meininki – tule mukaan

Pyrin pitämään yhteyttä nettisivujeni www.olaviala-nissila.net, Facebookin ja Twitterin kautta, ja tämän eduskuntakirjeen avulla. Ole mukana ja tuo uusia ihmisiä mukanasi, kun nähdään tai netin kautta. Loppuvuodesta maakunnan positiivinen kehitys ja maakuntavaalit ovat tärkeä asia. Nyt pitää mennä eikä meinata.

 

Mukavaa kesää,

Olavi