Talouden tavoitteet ovat nyt mielestäni selkeitä. Pitää jatkaa myönteistä talouden kehitystä. Tekemässämme Keskustan talousohjelmassa lähdemme siitä, että tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.Se turvaa hyvinvointimme.

 

Julkista taloutta vahvistetaan määrätietoisesti pitkällä aikavälillä ja kestävyysvajeen umpeen kuromista jatketaan.

 

Edellisellä vaalikaudella tuli  100 000 työtöntä lisää, paljon velkaantumista ja talouden heikkenemistä ja myös verotus kiristyi.Tuollaiseen edellisen vaalikauden tekemätyömyyfen aikaan ei nyt pidä palata.

 

Suomen kustannuskilpailukykyä on saatu nyt korjattua. Se on ollut vientivetoisessa maassa välttämätöntä.  Nyt esitämme Suomeen osaamisen ja osallistamisen sopimusta. Vastuullinen taloudenpito, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen, vahva aluekehittämien ja eriarvoisuutta vähentävä politiikka ovat osaavan ja osallistavan politiikan ytimessä.

 

Keskustan talouslinja turvaa kasvun ja ottaa kaikki mukaan. Eroja muihin puolueisiin on. SDP käy syvällä yrittäjien taskuissa ja Kokoomuksen verolinja on epäoikeudenmukainen mm. sähköveron korotus huomioiden.

 

Keskustan tavoitteena on, että tuloverotusta kevennetään maltillisesti painottaen veronalennukset pieni- ja keskituloisille eläkeläisiä unohtamatta. Veroaste laskee vientivetoisen BKT:n kasvun myötä. Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee. Tämä edellyttää, että seuraavakin hallitus noudattaa tällä vaalikaudella toteutettua kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa. Päätöksentekokyvyn pitää Suomessa  säilyä.

 

Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja

Keskustan talous-ja veropoliittisen työtyhmän puheenjohtaja

 

TS:ssä 4.3. oli uutinen tekemääni kirjalliseen kysymykseen liittyen. Kysymyksen  tarkoituksena on tuoda esiin peruskoulun teknisen työn asemaa. Kysymys ei ole ketään vastaan. Se tulee asianomaisen ministerin vastattavaksi.

Olen huolissani teknisten alojen koulutuksesta  kaikilla tasoilla: peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistossa.

Teknologia liittyy jollakin tapaa lähes kaikkeen ihmisten toimintaan. Olen kysymykselläni halunnut nostaa esiin tekniseen työhön liittyvän osaamisen asemaa peruskoulussa. Suomen talous ja vienti perustuvat sellaisille aloille, joiden perusteita opiskellaan teknisessä työssä- Näille aloille innostaminen on tärkeää, koska Suomessa on pula osaajista. Tämä ei suinkaan koske ainoastaan ammattikoulua, vaan suuressa määrin myös korkea-astetta. Tekninen työ voi antaa sinnekin innostusta ja valmiuksia osaamisen syventämiseen. Varsinais-Suomessa tarvitaan välttämättä koneteknologian ja materiaaliteknologian diplomi-insinöörien koulutusta, jotta huippuosaamisen alusta voi syntyä.

Tekninen työ ja opetus yleensäkin vastaa toki moniin muihinkin tarpeisiin kuin työelämän. Se palvelee mm. kansalaiseksi kasvamista ja yksilön henkistä kehitystä. Näitä tapahtuu varmasti kaikkien koulun oppiaineiden parissa. Teknisen osaamisen esiin nostaminen ei vähennä näiden asioiden merkitystä.

Teknisen työn ja tekstiilityön vastakkainasettelua en halua tehdä. Arvostan kaikkia koulun aineita ja myös tekstiilityön sisältöä, jotka kuitenkin vastaavat eri tarpeisiin kuin tekninen työ. Näen teknisen työn oppikokonaisuutena, joka innostaa sekä tyttöjä että poikia teknisten alojen pariin. Siten sen avulla voidaan ehkä vähentää työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten aloihin. Tekninen lahjakkuus ei ole kiinni sukupuolesta. Ihmisten paras osaaminen täytyy saada käyttöön riippumatta sukupuolesta. Teknisellä työllä voi olla merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisyssä, koska sen parissa voivat onnistua sellaisetkin oppilaat, jotka eivät pärjää lukuaineissa. Moni voi löytää teknisen työn tunneilla kiinnostuksen kohteen ja jopa suunnan elämälleen.

Oppilaan valinnanvapauden lisääminen käsityön sisällä on yksi tapa kohentaa teknisen työn asemaa. Parhaana vaihtoehtona pidän kuitenkin sitä, että tekninen työ ja tekstiilityö saisivat kumpikin oman oppiaineen aseman, jotta niitä voitaisiin kehittää niiden omien vahvuuksien kautta.

Laajemmin on tärkeää, että ammatilliseen koulutukseen tarvitaan nyt lisää opettajia.  Turun Yliopistoon lupa nopeasti antaa koneteknologian ja materiaaliteknologian DI- koulutusta. Vientiyritykset ovat sitä laajalti ja toistuvasti esittäneet. Vasta se synnyttää riittävän huippuosaamisen alustan Varsinais-Suomeen.

Osaamisen puutteesta ei saa tulla maakunnan nousun pullonkaula.

Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja