KUTSU

 

EMU:n tulevaisuus: Markkinakuria vai moraalikatoa? –keskustelutilaisuus ti 8.12.2015 klo 16-18 (Eduskunnan Kansalaisinfo)

Euroalueen kriisi on pitänyt yllä keskustelua yhteisvaluutan ongelmakohdista ja herättänyt huolen euron tulevaisuudesta. Lokakuussa julkaistun Antti Suvannon EMU-työryhmän raportissa pureudutaan tematiikkaan Suomen näkökulmasta. Tulisiko euroalueen siirtyä keskitettyyn ohjaukseen eli pankki- ja pääomamarkkinaunionin lisäksi yhteiseen finanssipolitiikkaan? Vai riittääkö pelkkä markkinakuri? Onko EMU:n eri kehityspoluissa mahdollista ratkoa moraalikadon ongelmaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastauksia pohtivat laaja asiantuntijajoukko: kansanedustajat Elina Lepomäki ja Olavi Ala-Nissilä sekä Roger Wessman ja Heikki Koskenkylä. Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestettävä keskustelutilaisuus, ti 8.12.2015 kello 16-18. Kahvitarjoilu.

 

Järjestäjä: Kansanedustajat Elina Lepomäki & Olavi Ala-Nissilä.

 

Ohjelma:
16.15 Tilaisuuden avauspuheenvuoro Olavi Ala-Nissilä (kansanedustaja kesk., ent. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, KHT-tilintarkastaja)

16.20 Roger Wessman (vapaa ekonomisti): Yhteisvaluutta ilman yhteisvastuuta on utopistinen illuusio + kysymyksiä

16.40 Heikki Koskenkylä (VTT eläkkeellä, entinen VM:n rahoitusmarkkinaosaston päällikkö): Huomioita Suvannon EMU-työryhmän raportista + kysymyksiä

17.00 Kommenttipuheenvuoro: Elina Lepomäki (kansanedustaja kok., rahoitusalan asiantuntija, DI, KTM)

17.15 Kommenttipuheenvuoro: Olavi Ala-Nissilä

17.30 Kysymykset ja keskustelu

18.00 Tilaisuus päättyy

 

Lämpimästi tervetuloa!

Maatalouden hallinnon taakkaa on välttämätöntä purkaa ja vähentää sekä hallinnon että valvonnan osalta.

Valvonnan osalta on tärkeää, että valvontaa ei tehdä vain sen itsensä vuoksi. Tämä koskee myös erityisesti maataloutta. Tarkastukset on tehtävä riskiperusteisesti ja valvonnan tulee olla riskiperusteista myös maatalousmenoissa. Periaate on ollut esillä jo pitkään EU:ssa, mutta sitä ei ole saatu etenemään.

Suomi haluaisi, että tilojen tarkastuksia tehtäisiin enemmän riskiperusteisesti. Nyt maatalouskomissaari Phil Hogan on esittänyt, että maat joissa tarkastuksissa virheiden määrä on alle kaksi prosenttia, tarkastus pitäisi tietyissä tapauksissa tehdä vain yhdelle prosentille tilojen pinta-aloista,  nykyisen viiden prosentin osuuden sijaan. Mielestäni EU:ssa tuijotetaan liikaa yksittäiseen virheprosenttiin ja sen kymmenyksiin. Tässä olisi parempi lähteä hallintojärjestelmien toimivuudesta eri jäsenmaissa. Niissä maissa, joissa maatalouden hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) toimii, pitää riittää prosentin pinta-alojen tarkastus. Esimerkiksi Suomi ja Viro ovat maitä, joissa hallinto-ja valvontajärjestelmä toimivat riittävän hyvin.

Komissio ei ole julkistanut, missä maissa virheitä on alle kaksi prosenttia. Suomi pärjännee kyllä tälläkin mittarilla, mutta se on liian byrokraattinen, eikä se luo jäsenmaille riittävää tahtotilaan laittaa järjestelmä kuntoon.

Suomessa normien purku ja sujuvoittaminen on Sipilän hallituksen toimesta lähtenyt hyvin liikkeelle. Tehtävästä ei suoriuduta hyvin, ellei myös Euroopan unioni hoida omaa osuuttaan. Suomen on nostettava asia esille sekä komission johdon tasolla että myös vahvasti EU:n neuvostossa. Myös Euroopan parlamentissa on oltava asiassa aktiivisia. EU-tasolla säädösten yksinkertaistamisesta on pitkään puhuttu, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Komissio ei ole tarttunut kunnolla Suomen esittämiin maatalouden byrokratian purkamisen tavoitteisiin. Yksikään maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen toimesta tehdyistä Suomen ehdotuksista maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ei ole vielä edennyt, tai niistä ei ole ainakaan vielä innostuttu. Ministeri Tiilikainen on kritisoinut aiheellisesti maatalouskomissaari Phil Hogania ja komissiota yksinkertaistamisen hitaudesta.

Esimerkiksi pinta-alojen mittaamisen tarkkuutta pitäisi lieventää, kotieläintilojen rikkeitten ja rangaistusten suhdetta kohtuullistaa ja maaseudun kehittämisrahaston tukien valvontaa helpottaa. Pinta-alojen hyväksyttävää muutosta pitäisi kasvattaa kohti puolta hehtaaria. Nykyisin pinta-ala saa muuttua 0,1 hehtaaria ilman rangaistusta. Rikkeisiin nähden rangaistukset ovat aivan liian suuria.

Tervetuloa keskustelemaan aamukahvien merkeissä ke. Olavi Ala-Nissilän kanssa ajankohtaisista asioista Koski Tl:n torille keskiviikkona 2.9. klo 8.30-10 ja Kyrön torille klo 10.30-12.