Valtio, jonka budjetti on aina alijäämäinen

Veljespuolueen mies Emmanuel Macron otti kaksi upeaa vaalivoittoa. Nyt hän ja hallituksensa alkavat toden teolla toteuttaa ohjelmaansa. Haasteet ovat isot. Ranska on hieno maa.  Kaksi ongelmaa kuitenkin tuli tutuksi naapurimaa Luxemburgissa asuessani.  Ranskan valtion budjetti on aina alijäämäinen ja rautatiet kerran kuussa lakossa. Ranskan valtion budjetti on mittavasti alijäämäinen. Itse asiassa se ei ole kertaakaan ollut tasapainossa saati ylijäämäinen neljäänkymmeneen vuoteen. Uusi 39-vuotias presidentti ei ole vielä nähnyt Ranskan ylijäämäistä valtion talousarviota.  Varmaan toivoisi eläessään näkevänsä. Ennuste ei kuitenkaan ole hyvä. Macron on nyt ilmoittanut leikkaavansa valtion menoja 60 miljardilla eurolla viidessä vuodessa ja vähentävänsä 120 000 julkisen sektorin työpaikkaa. Hän aikoo puuttua myös julkisen sektorin avokätiseen eläketurvaan. Lakkoilu on Ranskassa yleistä ja uudistukset vaativat paljon töitä.  Finanssikriisin jälkeen autoteollisuus oli maailmalla isojen uudistusten edessä. Yhdysvaltain kongressi edellytti ennen tukea autoteollisuudelta kilpailukykyä parantavia uudistuksia.  Ranskassa taas tuen ehtona oli, että yhtään työntekijää ei saa irtisanoa. Ei siis ihme, että Macronin tärkeimpänä tavoitteena – ainakin ennen vaaleja – on työmarkkinoiden avaaminen, saada Ranskan jäykkiin työmarkkinoihin joustavuutta.  Paikalliselle sopimiselle on iso tilaus sielläkin. Hän on luvannut myös joustavoittaa säätelyä. Macronin mukaan Saksan suuri kauppataseen ylijäämä vahingoittaa euroaluetta. Ylijäämää tulisi tasata koko euroalueen hyväksi. Epätasapainoa onkin. Mutta Saksan vastaus voi olla lakoninen: Mitä se Eurooppaa hyödyntää, jos Kiinaan myydään Mersuja vähemmän. Macron on selkeästi sitoutunut Eurooppaan.  Hänen kannanotoistaan voi tulkita, että hän haluaa euromaille liittovaltion. Se sisältäisi euroalueen oman budjetin, valtiovarainministerin ja parlamentin. Ne ovat linjassa EU:n tuoreen pohdinta-asiakirjan kanssa. Saksa ja monet pohjoisemmat euromaat nostavat tässä varoituksen sormen moraalikadon (moral hazard) vaarasta. Riskien vähentäminen on pohdinta-asiakirjan uudistusten yksi hyvä tavoite. Se onkin yksi avainkysymyksiä. Mutta vähenevätkö riskit yhteisvastuun, kuten yhteisen työttömyysvakuutuksen,...

Kesäterveisiä eduskunnasta

Vuosi on lähtenyt liikkeelle hyvin. Taloudessa on todella vihdoin tapahtunut käänne. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut. Kun oma eduskuntavaaliteemani oli ”Suomi nousuun”, niin tilanteeseen pitää olla tyytyväinen. Vanhaan ei kannata juuri palata, mutta ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin minusta paljossa tekemättömyyden aikoja. Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen osuutensa. Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu pitää olla kuitenkin hallittua. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edistävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin. Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Tavaravienti kasvoi maaliskuussa 17 prosenttia viime vuodesta, myös palvelualojen vienti vetää hyvin. Kyseessä ei ole tilastoharha, tai yksittäinen suuri kauppa. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan. Työttömyysasteen tavoite on haastava 72 prosenttia. Jos talouskasvu nousee kahteen prosenttiin, ja siihen on mahdollisuudet, tavoite jää riippumaan siitä, miten työ ja sen tarjonta kohtaavat. Ihmisten elämäntilanteissa mm. ylivelkaantuminen, kannustinloukut ja vaikeus nopeasti muuttaa työn perässä ovat todellisuutta. Näihin elämäntilanteisiin pitää hakea ratkaisuja.   Positiivinen rakennemuutos Varsinais-Suomessa on nyt hyödynnettävä Varsinaissuomalaisesta näkökulmasta vuosi on startannut hyvin. Varsinais-Suomessa olemme kohdanneet positiivisen ongelman: teollisuus kasvaa nopeasti, ja työvoimatarve on suuri. Työpaikkoja on...

Valtiovarainministeriön kasvuennusteet putoamassa nopeutuvan kasvun kelkasta

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja talouskasvua. Viimeisen kymmenen vuoden kehityksen vuoksi malli on ollut uhattuna. Viime vaalikauden lopussa Suomi oli kuilun partaalla ja olisi voinut tippuakin sinne, jos sama tekemättömyyden linja olisi saanut jatkua.   Nyt käänne on tapahtunut ja se näyttää osoittautuvan odotettua voimakkaammaksi. Tilastokeskuksen keräämien tuotantolukujen mukaan Suomen talous kasvoi alkuvuonna lähes kolmen prosentin vauhtia. Eurostatin mukaan Suomen talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeinta tahtia euroalueella.   Valtiovarainministeriön prosentin pinnassa olevat kasvuennusteet ovat putoamassa kelkasta. Se tarkoittaa, että  todennäköisyys hallituksen tavoitteiden toteutumiselle on selvästi kasvanut, mikä on hyvä asia kaikkien suomalaisten kannalta. Kasvua tapahtuu nyt kaikilla toimialoilla. Osassa maata on todellinen talouden pöhinä meneillään.   Talouskasvu on paras ja välttämätön keino eriarvoistumista vastaan. On lohdullista, että kipeät toimet eivät ole menneet hukkaan, vaan Suomi on selviämässä yhdestä sen historian pisimmästä taantumista.   Hallituksen uudet toimet entisestään lisäävät työllisten määrää ja hallituksen työllisyysastetta parantava linjaa pitää määrätietoisesti jatkaa. Erityisesti työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen haasteeseen vastaamiseksi pitää ponnistella. Kyse on huolenpidosta, ei kyykyttämisestä. TE-toimistojen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla, jotta jokaisen työttömän henkilökohtaiseen tilanteeseen voidaan paneutua riittävällä tarmolla ja löytää hänelle polku työelämään. Puoliväliriihessä jo mahdollisuuksia liikkua alueellisesti ja ammatillisesti työn perässä edistettiin ja näitä toimia pitää talousarviokäsittelyssä...

Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden – kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia

Kannanotto, julkaistavissa heti 26.4.2017   Verojaoston puheenjohtaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä:   Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden  – kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia   Suomen talouden suunta on kääntynyt myönteiseksi kahdessa vuodessa. Näivettymisen aika on ohi. Päätökset 10 miljardin kestävyysvajeen kuromiseksi on tehty ja hallitusohjelman talouslinja pitää. Velkaantuminen taittuu ja talous kasvaa.   Sipilän hallituksen kehysriihen hyvä onnistuminen takaa, että vahva tekemisen meininki jatkuu koko vaalikauden:   Työn tekeminen on entistä kannattavampaa etenkin lapsiperheille ja kauempaa työhön matkaaville. Tutkimukseen ja tuotekehityksen rahoitusta parannetaan ja panoksia laitetaan kasvu-aloille, kuten matkailuun. Asumistukimenojen kasvua rajoitetaan. Verovälttelyä ja harmaata taloutta suitsitaan. Ylivelkaantuneet pääsevät nopeammin jaloilleen. Vientiyrityksiä autetaan markkinoiden löytämisessä.   – Nämä päätökset luovat talouteen aktiviteettia, jota tarvitsemme. Samaa linjaa tulee jatkaa syksyn budjettiriihessä, jossa tehdään verotuksen tarkempia linjauksiin, jotka ovat myös talouden vauhdittamisen kannalta oleellisia.   -Nyt on tärkeää, että myös etujärjestöt ja muut tahot tekevät omalta osaltaan hyvinvointiamme turvaavia ratkaisuja. Näyttää siltä, että pystymme jatkossa yhä paremmin huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista. Tätä hyvää tulevaisuuden näkymää ei pidä vaarantaa.   Syksyn budjettiriihessä talouden myönteistä suuntaa on edelleen vahvistettava positiivisen rakennemuutoksen alueella ja koko maassa. Jos talous saadaan kahden prosentin kasvu-uralle, kaikki hallituksen tavoitteet toteutuvat. Tästä tavoitteesta ei tule tinkiä. Nyt tehtyjä päätöksiä pitää laittaa ripeästi toimeen.    Lisätietoja: Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. +358 405 326 633...

Katse gallupissa, aate kaupassa

  Kansanvalta ja aatteet ovat maailmalla monissa isoissa maissa isoissa ongelmissa. Populismi, vaihtoehtoiset totuudet ja nationalismi syövät molempia rotan lailla. Ratkaisuksi haetaan suurta johtajaa ja tyhjää puhetta. Viimeisin esimerkki oli Turkin vaalit. Suomalaisessa keskustelussakin kevyt populismi on tuttu ilmiö. Kuntavaalikeskusteluissa oppositiolla oli katse gallupissa ja jytky mielessä. Eniten vaalikeskustelussa ja eduskunnassa yllättää vihreiden eduskuntaryhmän talouspopulismi ja ajoittain jopa pölhöpopulismi. Ylisukupolvisuus ja kestävä kehitys ovat olleet vihreän puolueen keskeisiä periaatteita ennen. Nyt säästöjen ja uudistusten vastustaminen ja Ei-sanan käyttö on hyvin yleistä. Se ei tunnu haittaavan, että lasten piikkiin elettäisiin yli varojen. Äityispakkaukseen laitetaan 100 000 euron velkakirja jokaista syntyvää lasta kohden vuosittaista velankasvua. Vaikka velkaa on yli 100 miljardia euroa, se ei vihreitä paina. Miljardien aukot kuitattaisiin kurittamalla pk-yrityksiä ja suomalaista teollisuutta. Todellisuudessa vihreiden keinot eivät ratkaise ongelmia, sillä sellaisia summia ei ole pk-yrittäjiltä ja teollisuudesta saatavissa, ja vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitetyt tavoitteet johtaisivat työttömyyden kasvuun. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät käy. Eikä käy sosiaali- ja terveyspalveluiden, liikenteen tai koulutuksen uudistaminen. Kaiken lisäksi vihreät tuntuvat unohtaneen jopa vihreytensä ja Helsingissä pelätään, että vihreiden jäljiltä kaupunki muuttuu vielä enemmän betoniksi, kun viheralueet nakerretaan pois. Aivan vastikään esimerkiksi Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan, joka leikkaa erään itäisen lähiön viheralueita lähes 30 prosenttia. Viimeisellä vaaliviikolla vihreät näyttivät todellisen luonteensa. Aikaisemmin turvapaikanhakijoiden palautukset eivät olleet paljon heidän keskusteluissaan, mutta juuri ennen vaaleja turvapaikanhakijoiden asialla ratsastettiin toden teolla ja lyötiin vääriä faktoja pöytään siihen tahtiin, että seuraavana päivänä kansalaistori oli vihaisia miehiä ja naisia täynnä. Yhdenlaista vihapuhetta sekin. Koulutuksesta säästämisestä on tehty suurin mörkö. Rehellistä olisi myöntää se, että säästäminen ei onnistu, ellei myös talousarvion toiseksi suurimmassa pääluokassa, joka on merkittävästi kasvanut viimeisen kymmenen...