Suomen talous on irtautunut euroalueen suhdannekehityksestä. Kaikissa muissa euromaissa talous kasvaa, Suomessa ei. Suomessa työmarkkinatilanne heikkenee ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Suomen tilanne on nyt kaikkien nähtävissä.

Suomen vientiteollisuuden tilanne on myös heikko. Kauppa ei riittävästi käy eikä varasto vaihdu.

Tilanteeseen on useita syitä. Keskeisin syy on Suomen kilpailukyvyn heikkous nyt maailmantalouden kovassa kilpailussa ja yhteisvaluutan vaativissa oloissa.

Tilanne huutaa talouspoliittisia ratkaisuja. Yhteiskuntasopimus olisi ollut yksi tärkeä ratkaisu tilanteeseen yksikkökustannusten alentamisen ja kilpailukyvyn paranemisen kautta. Sen syntyminen olisi synnyttänyt myös luottamusta Suomen talouteen. Nyt kävi päinvastoin.

SAK:n keskeiset teollisuusalan liitot eivät tukeneet aidosti yhteiskuntasopimuksen syntymistä. Syiksi on julkisuudessa esitetty vain prosessiväitteitä. Näin teki mm. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kuitenkin juuri liittojenkin pitäisi olla jäsentensä työllistymisen asialla.

Myös monet työmarkkinajärjestöt tukivat Suomen liittymistä yhteisvaluutta euroon. Mutta yhteisvaluutan oloissa eläminen on vaativaa, ja näitä vaatimuksia ei ole otettu tosissaan.

Työmarkkinajärjestöt käyttävät myös isoa valtaa yhteiskunnassa, kun ne hallinnoivat työeläkeyhtiöiden miljardeja. Vastaavaa ei liene muissa maissa. Etujärjestöjä tuetaan mittavasti yhteiskunnan verotuella. Esimerkiksi Metalliliiton jäsen saa vähentää jäsenmaksun verotuksessaan, ja se on saajalle eli Metalliliitolle verovapaa tulo. Ja myös näistä varoista annettu lakkoavustus on erikseen säädetty saajalleen pieneltä osalta verovapaaksi.

En esitä verotuen muutamista, mutta eikö mittava tuki tuo myös vastuuta? Samaan aikaan esimerkiksi puolueiden todella paljon pienempää tukea leikataan. Monet kansalaisjärjestöt eivät saa mitään tukea toimintaansa.

Kaikilla talouden toimijoilla on nyt oma vastuunsa. Hädän hetkellä ei saisi jäädä toimettomaksi. Näin nyt kuitenkin tapahtui.

Pääministeri Juha Sipilä on aivan oikein korostanut, ettei talouskasvu synny itsestään. Edellytykset sille on tehtävä. Suomella on 15 prosentin kilpailukykyero kilpailijoihinsa.

Metallimiehille ja tietenkin muillekin työntekijöille pitää saada töitä ja Suomi kasvuun. Hallitus kantaa vastuunsa. Eduskunnalle hallitus antaa suunnitelmansa kilpailukyvyn parantamiseksi syyskuun aikana.

Yhteiskuntasopimusta vastustaneille ammattijärjestöjohtajille pitää sanoa Tuntemattoman Sotilaan kapteeni Kaarnan sanat: ”Ei pojat sotaa näin käydä. Ei saa jäädä tuleen makaamaan”.

 

Julkaistu Verkkouutiset.fi -blogissa 26.8.2015.

Tervetuloa keskustelemaan aamukahvien merkeissä ke. Olavi Ala-Nissilän kanssa ajankohtaisista asioista Koski Tl:n torille keskiviikkona 2.9. klo 8.30-10 ja Kyrön torille klo 10.30-12.

Finanssi- ja talouskriisissä on puhuttu paljon moraalikadosta. Vastuuta ja riskejä otetaan toisten piikkiin. Moraalikatoa eli moral hazard -ilmiötä voi ilmetä niin yksilöiden ja yritysten kuin valtioidenkin tasolla.

Finanssisektorin ja valtioiden tasolla moraalikato on käynyt todella kalliiksi ja se liittyy keskeisesti yhteisvastuuseen. Yhteisvastuun vastakohta on omavastuu.

Sipilän hallitusohjelma tiedostaa hyvin moraalikadon vaaran. Tämä on tärkeää huomioida laajemminkin Euroopassa. Tuoreita esimerkkejä moraalikadosta on riittämiin.

Yhdysvalloissa on tehty useita tuoreita arvioita suurimpien pankkien epäsuorasta valtiontuesta ”liian suuria kaatumaan” -filosofian lähtökohdista. Tämä filosofia pitää sisällään sen ajatuksen, että viranomaiset eivät päästä suuria pankkeja kaatumaan, vaan liittovaltion rahat tulevat tarvittaessa kattamaan liian suuren riskinoton epäonniset seuraukset.

Moraalikato on aika lähellä Euroopan keskuspankin epätavanomaisia kriisiajan toimia. Niiden tarkoitus on vain antaa lisäaikaa euromaiden omille uudistuksille. Massiivisen hätärahoituksen salliminen kriisimaiden ohuilla pääomilla varustetuille pankeille on yksi konkreettinen esimerkki moraalikadon vaarasta.

Entä mitä pitäisi ajatella – moraalikadon näkökulmasta – siitä pääjohtaja Draghin julkisesta toteamuksesta heinäkuussa 2012, että pankki tekee kaikkensa euron säilyttämiseksi?

Sipilän hallitusohjelma on omavastuun ja yhteisvastuun linjauksissaan selkeä. Ohjelman mukaan: ”Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan. Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan.”

Aikaisemmin keväällä valtiovarainministeriö linjasi EMU-raportissaan, että ”Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation jatkuvaan syventämiseen tulisi luopua. Sen sijaan tulisi tukea jäsenvaltioiden edellytyksiä ottaa vastuuta talouspolitiikan päätöksistä.”

Kreikan läheiset kumppanit ovat jo käynnistäneet keskustelut euroalueen kehittämisestä uusien kriisien ehkäisemiseksi. Toisin kun Suomen hallitusohjelma linjaa, ajattelu eteläisemmässä Euroopassa on kallellaan suurempaan yhteisvastuuseen.

Esimerkiksi Ranskan – jossa budjetti on viimeksi ollut tasapainossa 40 vuotta sitten – presidentti Hollande haluaa euroalueelle yhteisen hallinnon. Alueella voisi Hollanden mielestä olla oma budjetti, hallitus ja parlamentti, joka samalla varmistaisi demokratian toteutumisen. Mukana ovat muun muassa yhteiset velkakirjat.

Italian – jossa talouskasvu on viimeiset 15 vuotta ollut alle prosentin – valtiovarainministerin tuoreissa kaavailuissa olisi myös yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä. Kyse on viime kädessä yhteisvastuun lisäämisestä.

Eteläisen Euroopan näkemyksistä paistaa läpi haikailu maailmaan, jota ei enää ole. Yhteisvaluutta-alue on erittäin haastava talousalue jo sinällään ilman ulkoisen devalvaation mahdollisuuksia. Globalisaation myötä talousalueet ovat kietoutuneita toisiinsa, mikä entisestään rajoittaa vapausasteita kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Niinikään komission puheenjohtajan Junckerin johdolla tehdyssä suunnitelmassa edetään pankkiunionin kolmessa vaiheessa talouspolitiikan yhtenäistämisen ja yhteisvastuun suuntaan.

Jos ja kun keskustelu euroalueen tulevaisuudesta viriää toden teolla, olisi toivottavaa, että Suomen näkemykset tulevat kuulluksi. Hallitusohjelman ja VM:n EMU-raportin linjaukset korostavat sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden omaa vastuuta laittaa asiat kuntoon. Oikeassa yhteisvastuussa kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Suomen hallitusohjelman linjaukset ovat kestäviä. Samalla tilanne korostaa sitä, että Suomen oma talous on nyt hallitusohjelman toteuttamisen, yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen ja yrittäjyysloikan kautta saatava ehdottomasti parempaan kuntoon.

 

Julkaistu Turun Sanomissa 14.8.2015.

Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa joudutaan sopeutumaan isoon rakennemuutokseen. Nousuun tarvitaan nyt hallitusohjelman määrätietoista toteuttamista, yhteiskuntasopimusta ja isoa yrittäjyysloikkaa.

Presidentti Urho Kekkonen  aikanaan kysyi: ”Onko Suomella malttia vaurastua?” Ajat ja toimintaympäristö ovat paljon muuttuneet, mutta kysymys on edelleen hyvin ajankohtainen. Nyt eletään jatkuvaa globaalia talouden ja tuotannon rakennemuutosta Saksan vetämän yhteisvaluutan oloissa. Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia, mutta syö samalla työpaikkoja.

Suomalaisen hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevaa, että suomalainen työ ja tuotanto käyvät kaupaksi. Kilpailukyky ratkaisee sen, että työllisyys paranee. Näissäkin oloissa voi pärjätä, mutta lisää tuottavuutta, ketteryyttä ja uudistustahtoa pitää olla.

Vientivetoiselle maalle kilpailukyvyn menettäminen on kohtalokasta ja Suomessa on päästetty kustannustaso nousemaan liikaa. Tarvitaan vähintään viiden prosentin yksikkökustannusten alennus. Juuri tätä tavoitellaan yhteiskuntasopimuksella.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen lisää myös tärkeää luottamusta Suomen talouteen. Yhteiskuntasopimuksen syntyminen helpottaisi myös julkisen talouden säästöpaineita. Se mahdollistaisi myös työn verotuksen ­– joka on verotuksen suurin ongelma Suomessa – merkittävän keventämisen.

Veropolitiikassa tärkeitä ovat sekä matalahkot verokannat että hyvin tiivis veropohja ja pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Kaikkien tahojen ­­– ja erityisesti myös niiden, joilla menee hyvin – pitää olla tavoitetta edistämässä. Siksi tässäkin mielessä euroalueella olevat nollaverohoukuttimet yksityisten eläkkeen saajille Portugalissa ja Espanjassa ovat erittäin huonoja ja niitä ei voida hyväksyä. Valtiovarainministereiden pitää EU-tasolla keskustella nollaverohoukuttumista ja niistä luopumisesta, vaikka tuloverotus ei olekaan harmonisoitu EU:ssa. Erityisesti euroalueelle ne eivät mitenkään sovi. Suomen pitää olla hyvin aktiivinen verosopimusten muuttamisesta Portugalin ja Espanjan kanssa.

Etujärjestöjen pitää ymmärtää olla nyt aidosti edustamiensa ihmisten asialla ja se edellyttää hyvän ja työllistävän yhteiskuntasopimuksen tekemistä ripeästi. Kekkosen toista tunnettua sanontaa mukaillen –  kaikki syyt olla tekemättä nyt yhteiskuntasopimusta ovat tekosyitä.

 

Olavi Ala-Nissilä

kansanedustaja

Hyvät ystävät,

olette lämpimästi tervetulleita Eloiltaan Pappisten lavalle Loimaalle keskiviikkona 5.8. alkaen kello 18.00 kahvitarjoilun merkeissä.

Kesäistä keskustelua alustavat eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, kansanedustaja Eerikki Viljanen ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Teemoina ovat mm. ajankohtaiset talous- ja työllisyysasiat, biotalous ja tarpeettomien normien purkaminen.

Illan aikana luvassa myös karaoke-esityksiä sekä karaoketanssit.

Pappisten lava sijaitsee Loimaalla Pappistenjärven rannalla, osoitteessa Pappistenjärventie 42 (ent. Järvensuontie 42). Mellilän risteyksestä 9-tiellä poiketaan Turusta tullessa vasemmalle, jonka jälkeen löytyy opasteet.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

 

Tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Olavi Ala-Nissilä

Järj. Keskustan Loimaan kunnallisjärjestö ry

 

Muokattu: 13.7.2015: ajankohta ja alustajalista

Biotalous on yksi hallitusohjelman keskeinen strateginen tavoite. Kymmenen vuoden tavoite on vaativa ja hyvä. Sen mukaan Suomi on kymmenen vuoden jälkeen bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Tavoitteen mukaan kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan uusia työpaikkoja merkittävästi sekä saavutetaan ilmastotavoite ja Itämeren hyvä ekologinen tila.

Nykyiselläänkään biotalous ei ole pikkujuttu. Muun ohella se kattaa koko maa- ja metsätalouden. Suomen biotalouden tuotanto on yli 64 miljardia euroa vuodessa ja biotalous työllistää suoraan 285 000 henkeä eli 11 prosenttia työllisistä. Biotalouden viennin arvo yli 17 miljardia euroa eli 30 prosenttia viennistä.

Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin tähtäävä strateginen tavoite sisältää useita kärkihankkeita. Biotalouteen liittyvän keskeisen kärkihankkeen mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin. Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Monipuolistamalla metsästä saadaan uusia tuotteita. Puusta kun voidaan tehdä nykyään melkein mitä vain.

Perinteisessä elintarvike- ja maatalousmaakunnassa Varsinais-Suomessa biotalous on tuttu asia. Ruoan, energian, voiteluöljyjen, lääkkeiden ja kuitujen tuotannosta on monia esimerkkejä. Varsinais-Suomen liiton strategiassa biotalous ja sen mahdollisuudet ovat nyt myös lippulaiva. Maakuntavaltuuston kokouksessa 8. kesäkuuta asiasta käytiin hyödyllinen keskustelu.

Täällä Varsinais-Suomessa tärkeä kehityskohde on niin sanottu agrobiotalous eli peltopohjainen tuotanto. Hallitusohjelmassa otetaan huomioon myös veteen liittyvät elinkeinot ja osaaminen. Tämä sininen biotalo voi olla myös kasvun mahdollistaja. Maakunnassamme on tarjolla monitasoista luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta sekä Luonnonvarakeskuksen ja Eviran toimipaikkoja.

Biotalous käsitteenä kattaa uusiutuvien luonnonvarojen kokonaisvaltaisen käytön. Kiertotalous pyrkii vihreään kasvuun resurssien uudelleenkäytön ja uudelleenjalostamisen kautta. Biotalouteen investoiminen hyödyttää samalla siirtymistä kohti energiaomavaraisuutta ja kestäviä ympäristöratkaisuja. Yhdyskuntajätteen kierrätysastetta tullaan nostamaan vähintään 50 prosenttiin.

Biotalouteen liittyvää yritystoiminnan hallinnollista taakkaa on kevennettävä. Tavoitteena on konkreettisesti keventää maatalouteen kohdistuvia tukiehtoja, valvontoja sekä sanktioita. Samoin digitalisaatio luo suuren potentiaalin biotalouden kehitykselle. Tämä tarkoittaa parempia palveluita sekä tehokkuuden kasvua. Hallitus edistää uuden teknologian käyttöönottoa esimerkiksi cleantech-sektorin pilottihankkeilla.

Maataloudessa, joka on biotalouden pohja, on akuutti kannattavuuskriisi ja likviditeettiongelmia. Valtiontalouden säästöjä kohdistuu yleisten kaikkia koskevien säästöjen lisäksi myös jossain määrin suoraan maatalouteen. Niitä pyritään hallitusohjelman mukaisesti suuntaamaan muualle kuin maataloustukiin. Kohteena on lähinnä hallinto ja päällekkäinen tutkimus. Kannattavuutta pyrintään parantamaan normien purkamisen lisäksi tukien ennakkomaksuilla, lainoituksen keinoin sekä alentamalla tuotantokustannuksia.

Tehtävässä onnistuminen ei ole helppoa. Myös markkinatilanteen pitää parantua.

Hyvänä asiana voidaan pitää myös hallituksen päätöstä panostaa suomalaisen ruuan markkinointiin ja brändäämiseen, jolla saadaan lisävauhtia elintarvikkeiden kotimarkkinoille sekä vientiin.

Samalla hallitus lupaa lisätä suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Tällä on myönteinen vaikutus.

Varsinais-Suomi on hyötynyt ja hyötyy biotalouden investoinneista kasvavan työllisyyden sekä talouskasvun muodossa. Siihen on nyt koko maakunnassa tartuttava entistäkin tehokkaammin.

 

Turku, Keskustan lauantaitreffit 13.6. klo 11-12.30 ravintola Tårgetissa, Linnankatu 3. Alustajana kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Aiheena ”Talous ja työllisyyden silta”.

Raisio, Raision keskustaväen kesäinen pihatapahtuma Hintsan pihapiirissä ke 17.6. klo 17 alkaen. Eduskunnasta terveiset ja kuulumiset tuo kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Ohjelmassa perinteisesti  makkaranpaistoa, kuulumisten vaihtoa ja tietenkin kesäarpajaiset.

Suomi liittyi euroon sittenkin heppoisesti valmistautuneena. Yhteisvaluutan edut olivat kyllä esillä. Mutta aivan liian vähän oli esillä se, mitä kaikkea yhteisvaluutassa oleminen ja eläminen edellyttää globaalissa maailmassa ja jatkuvassa rakennemuutoksessa. Kreikassa ei näistä isoista haasteista oltu kiinnostuttu tai keskusteltu senkään vertaa.

Talouden konsepti ei muuttunut, vaikka konteksti muuttui. Suomen taloutta ei pidä liikaa verrata Kreikan talouteen. Mutta yleisesti voidaan sanoa, että näissä maissa mennään vielä paljolti euron kontekstissa drakman tai markan konseptilla.

Yhteisvaluutassa vaihtokurssi ei jousta yksittäisen maan kansantalouden tilan perusteella. Aggressiiviset devalvaatiot ovat muutoinkin tämän päivän maailmassa poissuljetut. Yhteisvaluutassa talouden on vain kerta kaikkiaan oltava kilpailukykyinen. Näin on asia erityisesti vientivetoisessa maassa, kuten Suomessa.

Saksan talous määrittelee pitkälti euron vahvuuden. Pitäisi siis elää kuin saksalaiset. Ruotsalaisetkin osaavat suomalaisia paremmin elää yhteisvaluutan oloissa, eli pitää huolta kilpailukyvystään, vaikka oma valuutta ja rahapolitiikka käytössään onkin.

Kilpailukyky on taloudessa jatkuva haaste. Se edellyttää ennen muuta kustannustietoisuutta, kykyä uusiutua ja tehdä talouskasvua tukevia uudistuksia, osaavaa työvoimaa, joustavuutta ja järkevää julkistalouden hoitoa, mukaan lukien veropolitiikka.

Julkistalouden kunnossa pitämisessä edellytys on hyvin toimiva hallinto. Valtion ja kuntien budjetit pitää pystyä tekemään riittävän ja luotettavan tietoperustan pohjalta. Sama koskee myös budjettien toteuttamista. Myös julkisella sektorilla tuottavuus on jatkuva haaste etenkin, kun työvoimareservit niukkenevat ja osaajia on ennen muuta löydettävä yksityiselle sektorille.

Kreikassa oli julkisen sektorin talkoissa jo hyvää yritystä. Mutta nykyhallinto on paljossa show’ta ja retoriikkaa. Ilman hyvin toimivaa hallintoa, avustusrahat menevät nyt mustaan aukkoon. Ei olekaan mikään ihme, että Kreikan lainoittajilla tekee tiukkaa irrottaa viimeiset miljardit toisesta avustuspaketista.

Kilpailukyvyn merkitystä ei tunnusteta Kreikassa käytännön toimin. On helpompi syyttää lainoittajia kohtuuttomista vaatimuksista. Toinen tosiasia, jota ei tunnusteta riittävästi, on se, että hyvin hoidettu valtiontalous tarjoaa turvaa ennen kaikkea juuri heikompiosaisille. Siksi on merkillistä, että julkisesta taloudesta vastuuta kantavia syyllistetään.

Kunnossa oleva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Kilpailukyvyn ja julkistalouden itse tyrinyt Kreikka on nyt menettänyt taloudellisen itsenäisyytensä. Kerjuulla ei ole mukavaa olla.

Suomi ei pysty elämään kaikessa kuten Saksa. Meidän on tehtävä huomattavasti suurempi työ menestyksemme eteen. Tästäkin syystä korostuu oman talouspolitiikkamme ja hyvän yhteistyön merkitys myös työmarkkinoilla ja työpaikoilla. Tarvitaan ketteryyttä ja kasvua tukevia rakenneuudistuksia. Pystymme edelleen vaikuttamaan omilla valinnoillamme kotimarkkinoidemme ja vientimme kasvumahdollisuuksiin.

Hallitusohjelman talouslinjaukset pyrkivät perimmiltään torjumaan sen, ettei kukaan muu saa päätösvaltaa taloudestamme. Yhteistyössä pitää nyt rakentaa työllisyyden siltaa yli synkän virran ja aktiivisesti itse vaikuttaa maan menestymisen eväisiin. Talouspolitiikassa – jos missä – on toimittava tässä ajassa.

 

Julkaistu Verkkouutiset.fi -blogissa 8.6.2015

Raskas hallinnollinen taakka ja tarpeeton byrokratia, monimutkaiset lupakäytännöt ja pitkät valitusprosessit nousevat esiin jatkuvasti keskusteluissa varsinkin yrittäjien ja viljelijöiden kanssa. Myös kansalaisten asiointi julkisissa palveluissa koetaan usein tuskallisen monimutkaiseksi.

Uusi hallitus tarttuu tähän ongelmaan strategisessa ohjelmassa vahvasti. Hallitusohjelmassa on tähän  viisi kärkihanketta, joiden tavoitteena on ottaa tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa säätelyä ja byrokratiaa.

Keskeistä on purkaa normeja, sujuvoittaa lupakäytäntöjä, järkevöittää valitusprosesseja, ottaa käyttöön kokeilukulttuuri ja parantaa yleensäkin johtamista ja toimeenpanoa. Ensinnäkin toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijassa digitaalisiksi. Toisekseen sääntelyn purkamisella kevennetään hallinnollista taakkaa.

Välittömästi pitää ryhtyä purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita. Lainsäädännöstä pitää perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Lupaprosesseja koskien pitää antaa kansalaisille palvelulupaus.

Maatalouden kannalta on tärkeää, että hallinnollisen taakan ja byrokratian karsinta oltava keskeisenä tavoitteena EU vaikuttamisessa. Merkittävä osa säädöksistä annetaan EU-asetuksina, jotka ovat suoraan sovellettava oikeutta. Esimerkiksi viherryttämisen ehtoja on selkiytettävä. Tukihakemuksen virheitä on oltava mahdollista korjata myös jälkikäteen. Pinta-alojen määrittämisessä käytettyjen toleranssien pitää olla nykyistä korkeammat. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa peltolohkojen pinta-ala on pieni ja lohkot rajoittuvat metsään tai vesistöihin. Hallinnon hyväksymän ja määrittämän pinta-alan on tuotava viljelijälle suoja sanktioilta. Valvonnat pitää pystyä kohdentamaan paremmin riskiperusteisesti ja niiden määrää pitää voida esimerkiksi Suomessa, jossa hallinto- ja valvontajärjestelmät  toimivat, vähentää.

Viranomaisten keskinäiset valitukset turhauttavat. Ohjelman tavoitteena on minimoida viranomaisten keskinäisten valitusten määrä esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä.

Tehtävä ei kokonaisuutena ole helppo eikä yksinkertainen.  Esimerkiksi normien purkamisessa pitää edetä paljolti normi kerrallaan. Digitalisaation hyväksikäyttö ja hyvät toiminnan indikaattorit ovat tässä työssä tärkeitä. On vaikutettava myös siis  EU-tasolla ja onneksi sillä tasolla on myös nyt yritystä byrokratian vähentämiseksi.

Ohjelmassa on oleellista myös se, että valtioneuvoston yhteyteen perustetaan lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu.  Julkisen sektorin johtamisen laadun parantamiseksi käynnistetään erityinen ohjelma. Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetetaan uusiksi virkamieshyveiksi perinteisten rinnalle.

 

Eduskunnassa 29.5.2015,

Olavi

Hei!

Vielä isot kiitokset kaikesta yhteistyöstä eduskuntavaalien alla. Emme olisi pärjänneet ilman apuja eri puolilta vaalipiiriä. Myös Keskustan Loimaan kunnallisjärjestö ja kotiseudun väki olivat isona apuna. Vaalit – jos mikä – on joukkuelaji.

Vaalit menivät erittäin hyvin vaikka hurjimmat odotukset eivät toteutuneetkaan. Keskusta on selkeästi suurin puolue. Oma työmme myös onnistui aika ahtaassa raossa sittenkin erinomaisesti.

Juha Sipilä lähti hyvin määrätietoisesti vetämään hallitusneuvotteluja ja neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. Tänään ratkeaa hallituspohja ja yhteiskuntasopimuksen kohtalon ratkaisu siirtynee tulevaisuuteen. Hallituspohjassa ratkaisevinta mielestäni pitäisi olla kyky tehdä yhteistyötä ja uudistaa Suomea paremman työllisyyden hyväksi ja yhteisen hyvinvointimme turvaamiseksi.

Avustajanani aloitti 1.5. alkaen valtiotieteiden maisteri Tuomas Ylitalo. Tuomas on alun perin Forssan poikia. Nuori mies on toiminut viimeksi Varsinais-Suomen Keskustanuorten projektitehtävissä ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen avustajaharjoittelijana – ja on lisäksi erinomainen lentopalloilija!

Loimaan torilla on huomenna perjantaina alkaen klo 8.30 vaalien kiitoskahvit kunnallisjärjestön järjestämänä. Olen paikalla heti aamusta. Tervetuloa!

Pidetään yhteyksiä!

Olavi