Hallituksen taloustavoitteet toteutuvat hienosti – jatkaa pitää

Viimeisimmät tiedot työllisyydestä ja taloudesta kertovat, että pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman vaativat taloustavoitteet ovat toteutumassa hienosti. Tämän vaalikauden alussa Suomen talouden tila olikin vakava. Edeltäneellä hallituskaudella oli tullut 100 000 työtöntä lisää, julkinen velka oli kasvanut jopa 5–7 miljardin vuosivauhdilla ja Suomi oli menettänyt kilpailukykyään ja tuottavuuttaan kilpailijamaihin verrattuna todella huolestuttavasti. Myös kyky tehdä päätöksiä ja uudistuksia oli aika surkea. Hieman kärjistäen voi sanoa, että olimme Kreikan tiellä. Samaan aikaan kuitenkin maailmalla ja Euroopassa talous oli ollut selkeässä kasvussa. Keskusta ja puheenjohtaja Juha Sipilä kävivät vaalit teemalla ”Suomi kuntoon”. Hallitusohjelman talousosaan tuli pitkälti keskustan linjaukset. Suomessa tehtiin ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen kaksi keskistä strategista aluetta olivat juuri työllisyyden parantaminen ja velkaantumisen kasvun lopettaminen. Sipilän hallitus linjasi strategisessa ohjelmassaan, että Suomen työllisyysastetta pitää nostaa lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Olimme pahasti jäljessä. Tavoite oli 72 prosenttia hallituskauden alun 69 prosentin tasosta. Tavoitteita sekä työllisyyden että velkaantumisen taittamisen osalta pidettiin oppositiossa heti epärealistisena. Jotkut ekonomistit melkein pilkkasivat. Talouden Arviointineuvosto ei pitänyt niitä juuri mahdollisena. Nyt kuitenkin on selvää, että hallituksen työllisyystavoite ja julkisen talouden tasapainottamistavoite toteutuvat. Ne toteutuvat jopa ennenaikaisesti. Työllisyystavoite on jo käytännössä 72 prosenttia. Velkaantuminen on taittumassa hyvää vauhtia ja velkaantumisen kasvun loppu häämöttää. Se on erityisen tärkeää, sillä suuren maan naapurina elävän pienen maan asioiden ja taloudellisen itsenäisyyden pitää olla aina kunnossa. Eduskunnan keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa lähdetään yleensä siitä, että kaikki paha on hallituksen vika ja mikään hyvä ei ole sen ansio. Eri tekijät vaikuttavatkin talouskehitykseen. Mielestäni on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että kilpailukykysopimuksella, hallituksen strategisella ohjelmalla ja johtamisella sekä tekemisen meiningin ja luottamuksen palaamisilla on ollut tärkeä merkitys. Hallituksen aloitettua luottamuksen paluu näkyi pian sekä kuluttajien että yrittäjien...

Menestyvä maakunta on verkosto

Maakunta jää monelta ymmärtämättä. Tai monet – pormestari mukaanlukien – eivät halua ymmärtää. Suomessa se toteutuessaan purkaa kasoittain erilaisia kuntayhtymiä. Lähes 300 toimijaorganisaatiota sosiaali- ja terveys- ja aluehallinnosta poistuu. Tämäkin on monelta vielä jäänyt huomaamatta. Maakunta ei ole vain maakuntakeskus. Siihen kuuluvat myös kunnat, seudut ja seutukaupungit. Maakuntahallinnossa maakunnalla on omat rajatut tehtävänsä. Kuntapohja on niihin tehtäviin liian pieni. Kaupungeille ja kunnille tottakai jää maakuntahallinnonkin aikana tärkeät kehittämistehtävät ja paljon muuta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on kaupunki-, seutukaupunki- ja maaseutuohjelmat tekeillä tai valmiina. Niitä tarvitaan kaupunkien kehitystä vauhdittamaan. Seutukaupunkeja on 55 ja niissä asuu miljoona ihmistä. Ne ovat olleet keskittymiskehityksessä ja valtion työpaikoissa menettäjiä. Silti monet niistä ovat vahvoja viennin vetureita. Esimerkkeinä voi mainita Uudenkaupungin, Rauman, Iisalmen, Pietarsaaren ja Loimaankin. Edulliset kustannukset, edullinen asuminen ja motivoitunut henkilöstö ovat vahvuuksina. Valmistumassa oleva seutukaupunkiohjelma on tärkeä. Juuri nyt kun työllisyyskehitys on hyvä kaikkialla ja osaajista on kasvava pula, niin maakunta tarvitsee menestyäkseen niin vahvan maakuntakeskuksen kuin menestyvät seutukaupungit ja seudut. Ne sopivat kaikki samaan maakuntahallintoon. Maakuntakeskuksen valta on niissä luonnostaan iso. Maakuntahallinto ei ole heti valmis. Mutta se on tärkeä uudistus. Erityisesti elinvoima-asioissa maakunta voi parhaiten menestyä kaupunkien ja seutujen hyvää yhteistyötä tekevänä verkostona. Tervetuloa...

Kansanedustaja Ala-Nissilä kysyi ruokastrategista ja ilmastonmuutokseen varautumisesta

Kansanedustaja Ala-Nissilä on huolissaan Suomen ruokastrategiasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteemme. Siksi hän kysyikin hallitukselta seuraavan kirjallisen kysymyksen: Vuonna 2018 ja lähivuosina ruokastrategiassa pitää keskittyä isoihin asioihin. Ne ovat maatalouden kannattavuuden parantaminen ja ilmastonmuutokseen ja mahdollisiin kriiseihin varautuminen. Tässä on oleellista niin kotimaassa tehtävät toimet kuin valmistautuminen EU:n uuteen rahoituskauteen.   Ilmastomuutos etenee ja ehkä ennustettua nopeammin. Kuluva talvi on vastannut erityisesti Etelä-Suomessa ennusteita: maa on pysynyt märkänä ja laajoilta alueilta paljaana.   Ilmastonmuutos saattaa olla Suomen maataloudelle uhka, mutta se on myös mahdollisuus. Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmosen mukaan ilmastonmuutos kuivattaa nykyisiä maatalouden päätuotantoalueita, joissa on paljon väestöä. Suomelle Kuhmonen näkee ilmastonmuutoksessa mahdollisuuksia, kun muualla tuotantokyky heikkenee ja kustannukset kasvavat kuivuuden myötä. Tarvitaan nyt muutokset huomioivia strategisia linjauksia.   Syksyllä 2017 oli mittavat satovahingot ja viljelijöiden vaikeudet suurimmassa osassa maata sen seurauksena. Kun maatalouden kannattavuus on heikkoa, ala ei kestä tällaisia sään aiheuttamia vahinkoja. Kannattavuuden ollessa heikkoa, myöskään ruuan halpuuttaminen nykyisellä tavalla ei ole kenenkään etu. Kannattavuuden heikentyessä ei alalle hakeudu riittävästi nuoria viljelijöitä Suomessa eikä Euroopassakaan. Kerran hylättyä tilaa on vaikea saada vuosien kuluttua uudelleen toimimaan. Kyse on tulevaisuuden ruokaturvasta.   Kuhmosen arvion mukaan ilmastonmuutoksen haitat ovat Suomessa suhteellisen pieniä. Näin lienee ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa satovaihtelun riskiä. Tilojen viljelykasvivalikoima tulisikin saada monipuolisemmaksi ja tilojen välistä yhteistyötä rakennettua. Viljelykasvien monipuolisuudessa on nähtävissä mahdollisuus myös kasvisyönnin ja vegaanisuuden yleistyessä. Öljy- ja palkokasvien, eri viljojen ja jopa harvinaisempien erikoiskasvien kuten tattarin, kuminan ja hampun viljelyllä voi tasata satovaihtelun tuomia riskejä ja niille on syntymässä myös kysyntää ruokatrendien myötä. Tällä voidaan myös hoitaa maata ja sen kasvukuntoa.   Ministeri Jari Leppä on ruokastrategiassa aivan oikein nostanut kannattavuuden kärkeen ja ykkösasiaksi....

Kansanedustaja Ala-Nissilä kysyy susien kaatolupien valitusmenettelystä ja vastuullisesta susipolitiikasta

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen susipolitiikasta. Ala-Nissilä on huolissaan kaatolupien vähyydestä ja juridisen näkökulman tulemisesta mukaan.   Meille Varsinais-Suomeen myönnettiin tammikuulle yksi kaatolupa Pöytyän, Oripään ja Loimaan alueelle, vaikka useampia haettiin. Luonnonsuojeluliito Tapiolan Satakunnan ja Varsinais-Suomen piiri teki luvasta kuitenkin valituksen ja se määrättiin täytäntöönpanokieltoon. Käytännössä tällainen kikkailu tekee kannanhoidollisen pyynnin ja häirikkösusienkin kaatamisen käytännössä lähes mahdottomaksi, Ala-Nissilä taustoittaa tilannetta.   Kirjallisessa kysymyksessään Ala-Nissilä sivuaa Suomen susipolitiikkaa laajemminkin. Hän penää luottamusta eri toimijoiden välille ja vaatii uuden kannanhoitosuunnitelman tekemistä.   Vuonna 2014 tehdyssä kannanhoitosuunnitelmassa puhuttiin kauniisti yhteistyöstä ja luottamuksesta, nyt kuitenkin esimerkiksi Metsästäjäliitto on irtisanoutunut suunnitelmasta. Metsästäjien ja tutkijoiden välillä on kuilu ja luottamusta ei tunnu löytyvän. Kanta-arviointia ei pidetä puolin eikä toisin läpinäkyvänä ja avoimena. Siltojen rakentamiseen eri toimijoiden välille vaaditaan nyt aktiivista roolia ministeriöltä. Tämä kysymys koskettaa yhteiskuntaamme laajasti, Ala-Nissilä toteaa.   Ala-Nissilä penää lisäksi suunnitelmaa Suomen susipolitiikasta pitkällä tähtäimellä. Susi on Suomessa luokiteltu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee siitä tiukasti suojellun. Kuitenkin Baltian maissa ja poronhoitoalueilla susi on luokiteltu liitteeseen V mikä tekee siitä yhteisölle tärkeän, mutta vaaditaan ainoastaan hyödyntämisen sääntelyä.   Suomen tulee pohtia, tulisiko laajemmalta osin maassamme tai jopa koko maan osalta susi luokitella liitteeseen V. Susi aiheuttaa meille haittaa ja vaaratilanteita muuallakin kuin poronhoitoalueella.  ...

Keskustan Ala-Nissilä OECD:n maaraportista: Selkeä tuki hallituksen talouspolitiikalle

OECD:n keskiviikkona julkaisema Suomen maaraportti on viimeisin osoitus Sipilän hallituksen talouspolitiikan oikeellisuudesta. Raportti antaa selkeän tuen niille vaikeillekin ratkaisuille, joita talouden vahvan myönteisen käänteen aikaansaaminen on edellyttänyt, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä sanoo. – Nyt talous kasvaa ja työllisyys paranee odotettua tuntuvasti paremmin. Kymmenissä tuhansissa perheissä toimeentulo on kohentunut. Uudistuksia työllisyyden parantamiseksi on jatkettava niin, että seuraavalla vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Ala-Nissilän mukaan OECD kiinnittää aivan oikein huomiota Suomen verotukseen. – Keskustan tavoite on uudistaa verotusta entistä pitkäjänteisemmäksi, johdonmukaisemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja talouden kasvua tukevaksi. Hallituksen liikkellepaneman verotuksen tiekartan lähtökohtana on entistä ennustettavampi ja työntekoon ja investointeihin kannustava verotus. Verotuksen tiekartta tulee merkittävästi parantamaan verotusjärjestelmämme kehittämismahdollisuuksia. Ensi vaalikauden isoja asioita on sosiaaliturvan uudistaminen. Valmistelu on jo Keskustan johdolla aloitettu. OECD:n raportti tuo arvokkaan lisän tähän keskusteluun. – Sosiaaliturvan uudistamiselle luo hyvän pohjan hallituksen aikaansaama tulorekisteri, joka tulee voimaan 2019. Se mahdollistaa modernin, toimivan ja reaaliaikaisen sosiaaliturvan, joka palvelee ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla ja vastaa meneillään olevaan, koko ajan voimistuvaan työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen, Ala-Nissilä...

Suomeen ei sovi yhden lapsen politiikka

Paljon puhuttu perhevapaauudistus on tarpeellinen. Uudistusta laajalti kannetaan. Keskusta oli ensimmäinen, joka esitti oman mallinsa. Nyt uudistus otti tarvitsemansa aikalisän. Sitä ei voi tehdä vain työelämän ehdoilla ja perheiltä leikkaamalla. Perhevapaauudistuksen pitää aidosti parantaa perheiden tilannetta ja valinnanvapautta, lapsen kasvua ja perheen yhdessäoloa tukien. Syntyvyys on Suomessa laskenut jo kuusi vuotta peräkkäin ja vuoteen 1990 verrattuna vuodessa syntyy yli 12 000 lasta vähemmän. Tästä pitää olla huolissaan. Esillä ollut esitys perhevapaista oli oikeastaan yhden lapsen politiikkaa, sillä tuet olisivat nousseet jonkin verran vain ensimmäisen lapsen osalta. Mutta jo kahden lapsen perheissä – tulotasosta riippumatta – tuet olisivat laskeneet. Erityisen kova perhetukien lasku olisi ollut pienituloisilla (perheen tulot 3 000 euroa kuukaudessa) kahden tai useamman pienen lapsen perheellä, Kelan laskelmien mukaan jopa yli 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Lapsimyönteisyyden kannalta erityisen tärkeää on perheen turvallisuus ja toimeentulo lapsen ensimmäisinä vuosina. Kun lapsimyönteisyyttä ja perheiden elämäntilanteita ajatellaan, tärkeintä on pärjääminen niinä ruuhkavuosina, jolloin lapsi tai lapsia syntyy. Tässä pärjäämiseen kuuluu taloudellisen selviytymisen lisäksi perheiden tarvitsema muukin tuki lähiyhteisöltä ja myös kasvatuksen ja sosiaalityön ammattilaisilta. Kaavailtu uudistus ei olisi toiminut hyvin lapsen ja perheen näkökulmasta. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita myös lastensa hoitotapa varallisuudesta riippumatta. Tasa-arvoa on tärkeää edistää työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava enemmän työnantajien kesken. Tiukasta taloudellisesta asemasta huolimatta pääministeri Sipilän hallitus toteutti 2500 euron kertakorvauksen äidin työnantajalle. Meillä onkin laadukas varhaiskasvatus, joka on avoin kaikille, jotka sitä tarvitsevat työn tai kasvatuksellisten syiden takia. Nyt varhaiskasvatus on pienituloisille suhteellisen edullinen, kun maksuja on merkittävästi alennettu tällä hallituskaudella. Olavi Ala-Nissilä Senior Advisor,...