Työllisyystilanteen paraneminen vahvistaa hyvinvointivaltiota. Yhä useampi suomalainen on saanut työtä ja työllisyysaste nousee. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt laskuun. Nämä ovat uutisia, joita olemme odottaneet. Työllisyysasteen nousu on ratkaisevaa Suomen kannalta, sillä korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Se takaa, että voimme ylläpitää maksuttoman koulutuksen, laadukkaan terveydenhuollon ja laajat palvelut lapsille ja vanhuksille.

Suomessa ei pidä palata viime vaalikauden tekemättömyyden aikaan, jolloin Suomi näivettyi, tuli 100 000 uutta työtöntä, verotus kiristyi joka vuosi ja uudistuksia lykättiin ja riideltiin. Tekemättömyys vei Suomen leikkausten tielle. Niin ei voi nyt jatkaa. Nyt tekemättömyys ja uudistusten lykkäys eivät ole ratkaisu.

Hallituksen strategisen ohjelman toteuttaminen on ratkaisu. Hallituksen pitää pitää tiukasti kiinni tavoitteesta nostaa työllisyysaste72 prosenttiin. Nyt jo esimerkiksi Varsinais-Suomessa tavoitteen saavuttamista lähestytään kovaa vauhtia. Hallituksen toimet purevat, ja sillä on mahdollisuus yllättää epäilijät, kuten tähänkin saakka.

Työtä on, mutta tekijät puuttuu. TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseen tarvitaan toimia puoliväliriihessä. Norminpurussa, kannustinloukkujen purkamisessa ja aikuiskoulutuksen saralla pitää ottaa askelia eteenpäin.

Suomi nousee nyt. Työllisyysasteen nousu turvaa hyvinvointia. Vaaleissa ei kannata antaa tukea tekemättömyydelle koska se tietäisi vaan leikkauslinjalle paluuta ja hyvinvointimme vaarantamista.

Talouden käänne on tosiasia. Yhä useammat tilastot kertovat meille, että talouden virkoaminen on tapahtunut. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut.

Ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin tekemättömyyden aikoja.

Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen määrätietoisella työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen selkeä osuutensa. Kun Euroopan komissio kommentoi Suomen talouden tilaa vuosittaisessa maaraportissa, se totesi, että Suomen toteuttamat ja meneillään olevat uudistukset talouden elvyttämiseksi ovat olleet toimivia, ja talous on korjaantumassa. Jopa niin hyvin, että Suomi vapautettiin komission erityistarkkailusta ainoana maana listalle joutuneista, kaksitoista jäi vielä jäljelle.

Suomen tilanteen nähtiin parantuneen monelta osin: vienti on nousemassa jaloilleen, kilpailukyky ei enää heikkene, pankit ovat kunnossa ja riski ajautua köyhyyteen on pienentynyt.

Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu tapahtuvat hallitusti. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla, vaan velkaa on uskallettava ottaa vielä vuoteen 2021 saakka. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edestävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin.

Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan.

Toimia talouden kestävyyden parantamiseksi on tehty aktiivisesti, vaikka haasteita edelleen on. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistaminen, kilpailukykysopimus ja kannustimet työn vastaanottamiseksi vahvistavat talouttamme ja parantavat tilannetta työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskussa, mutta haasteena on pitkäaikaistyöttömät, joiden määrän laskeminen on osoittautunut vaikeaksi ja joka vaatii erityistoimia ja huolenpitoa.

Suomen talouden potentiaalinen kasvu on edelleen lähellä nollaa, mikä johtuu suurelta osin kasvavasta huoltosuhteesta. Tähän kuitenkin on reagoitu nostamalla alhaisinta lakisääteistä eläkeikää ja sitomalla se eliniänodotteeseen. Korkeasta koulutusasteestamme johtuen meidän on mahdollista saada koneemme toimimaan vieläkin paremmin. Sekä julkinen, että yksityinen velkaantuneisuus on kasvanut hieman, mutta se on hallinnassa ja rahoitusala on vakaa.

Kaiken kaikkiaan Suomen talous on entistä vakaammalla pohjalla. Suomessa on ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta töitä niiden saavuttamiseksi tehdään hartiavoimin. Hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan noudatamme määrätietoisesti hallitusohjelmaa ja toteutamme siinä linjatut toimet talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Tekemättömyyden ajasta on siirrytty tekemisen meininkiin.

Varsinais-Suomi vetää Suomen vientiä nousuun Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan voimin. Hyvää tilannetta varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

Kansanedustaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä vaatii hallitukselta toimia tilanteen parantamiseksi.

-Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen saatavuuden parantamiseksi Varsinais-Suomessa. Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Kun resurssit positiivisen ongelman ratkaisemiksi saadaan kuntoon, alueella ei ole ongelmia toteuttaa laadukasta koulutusta lyhyelläkään aikavälillä, Ala-Nissilä uskoo.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turvaa työttömyyttä vastaan ja riittävät mahdollisuudet parantaa ammattitaitoa on tärkeää työllistymisen kannalta alalla kuin alalla, kansanedustaja toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisin koulutuksen reformia. Sen tavoitteena nopeampi, oikea-aikaisempi ja joustavampi vastaaminen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin. Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma, paikallinen ratkaisu.

 

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.):

Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään mietinnön valtionyhtiöiden riskienhallinnasta ja Finnavian johdannaiskaupoista.

Valiokunta käsitteli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin liittyen valtion yhtiöiden riskienhallintaa ja toimintaa yleisesti, sekä Finnavian johdannaiskauppoja vuosina 2009 – 2011. Yhtiölle aiheutui johdannaiskaupoista isoja menetyksiä vuoden 2011 osalta.

Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys, että kyse olisi erityisesti Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toiminnasta. Yhtiöllä on oma johto ja toimielimet. Johdannaiskauppojen aikana Liikenne- ja viestintäministeriössä on toiminut neljä ministeriä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia on selvitetty aktiivisesti.

Viime vaalikaudella ongelmia ei tehokkaasti vielä selvitetty. Syksystä 2015 niiden määrää ja seurauksia on ratkottu määrätietoisesti. Yhtiö ei ole ollut menestyksellinen toteutetussa välimiesmenettelyssä, kantelussa Finanssivalvonnalle ja oikeudenkäynnissä koskien yhtiön entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa. Rahoituspäällikkö ja varatoimitusjohtaja todettiin täysin syyttömiksi. Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne.

On tärkeää, että valtionyhtiöiden johdossa on riittävästi osaamista. Tarkastusvaliokunnan mielestä osaamista ei ole ollut riittävästi koskien johdannaiskauppojen hallintaa Finaviassa vuosina 2009 -2011. Tarkastusvaliokunta näkee, että yleiset valtionhallinnon riskienhallinnan ohjeet ja hyvin toimivat omistusohjauksen periaatteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi, kun julkisomisteiset yhtiöt lisääntyvät niin valtion, kuin erityisesti maakuntien hallinnossa.

Aina on kehitettävää, mutta koen, että ministeri Berner on toiminut osaavasti omassa roolissaan. Asiat on otettu hallintaan, Finnavia menestyy ja sillä on hyvä johto.

 

Lisätietoja:
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Olavi Ala-Nissilä puh. 040-5326 633

 

”Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.”

Työ Hallituksen on puoli­vä­li­rii­hessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoi­ma­kou­lu­tuksen saatavuuden paran­ta­mi­seksi Varsinais-Suomessa, esittää kansa­ne­dus­taja, talous­po­liit­tisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.)

Hänen mukaansa puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Ala-Nissilä iloitsee siitä, että Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan uudet tilaukset vetävät Suomen vientiä nousuun.

Talouden käännettä varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turva työttömyyttä vastaan, Ala-Nissilä toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisen koulutuksen reformia, jonka tavoitteena on nopeampi ja joustavampi vastaaminen työelämän osaa­mis­tar­pei­siin.

Ala-Nissilän mukaan uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin.

– Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma paikallinen ratkaisu, hän esittää.

Näin uutisoi Suomenmaa.

Hyvä ystävä,
Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2017. Seuraavassa kuulumisia eduskunnasta ja pohdintojani poliittisesta tilanteesta.
Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet
Uusi vuosi on taas täynnä uusia mahdollisuuksia, mutta se myös askarruttaa monia. Maailmalla leviää demokratian vastaisia ilmiöitä. Taustalla ovat monet globalisaation haasteet. Toivon, että Suomi 100 vuonna innostumme yhdessä, kannustamme yhdessä ja teemme yhdessä. Tunnemme oman tilamme mutta annamme arvon toisillekin.
Tekemisen meininki palannut Suomeen
Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman ja määrätietoisen työn kautta Suomessa on taas tekemisen meininki. Yhteisen hyvinvointimme, palkansaajien, yrittäjien, viljelijöiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden kannalta on ollut aivan välttämätöntä, että talouden monta vuotta jatkunut näivettyminen on päättynyt ja kansantalous taas kasvaa. Kaikkien suomalaisten kannalta on tärkeää, että leikkausten tiellä ei enää jatketa. Kannustavuutta lisääviä uudistuksia tarvitaan. Omassa maakunnassamme neljän yhteensä lähes miljardin euron arvoisen laivan tilaus yhden kuukauden aikana ja autotehtaan yli tuhannen uuden työpaikan syntyminen ovat olleet isoja juttuja. Haasteita ja työtä totta kai edelleen riittää.
Sote- ja maakuntahallintouudistus tulee
Tällä hetkellä eniten pohdin sote- ja maakuntahallintouudistuksen tekoa. Tavoite turvata hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut on todella tärkeä. Haaste on myös voimakas keskittyminen pääkaupunkiseu-dulle. Suomessa myös seudut ja seutukaupungit ovat tärkeitä tasapainoisen kehityksen kannalta. Näin on erityisesti Varsinais-Suomessa.
Normeja sujuvoitetaan tosissaan
Yksi tärkeä hallitusohjelman viidestä strategisesta alueesta on tarpeettomien normien purku, uudet toimintatavat, digitalisaatio ja hyvä toimeenpano. Tavoitteena on myös lupamenettelyjen sujuvoittaminen ja pitkien valitusprosessien järkevöittäminen. Vastuullani on eduskuntaryhmän norminpurkuryhmien koordinointi. Tuloksia todella on saatu aikaan ks. www.norminpurku.fi. Työ jatkuu, voit edelleen laittaa ideoita tulemaan.
Suomalaisen ruoantuotannon suunta ylöspäin
Tulevana vuonna suurena haasteena on saada suomalainen ruoantuotannon kannattavuus ja edellytykset nousuun. Omalla eläin- ja kasvitautivapaalla tuotannollamme on paljon vahvuuksia. Sen totesin matkallamme Kiinaan, jonne sianlihan ja kaurahiutaleiden vienti onkin lähdössä vetämään. Viennin, peltopohjaisen biotalouden, eurooppalaisen tuotannon tasapainottamisen ja kotimaisen ruoantuotannon suosimisen kautta nousuun.

 

Töitä riittää
Palasin yhdeksän vuoden tauon jälkeen takaisin eduskuntaan. Valiokuntavalin-noissa minä sain tarkastusvaliokunnan eli eduskunnan ’ylähuoneen’ varapuheen-johtajuuden ja samoin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenyydet sekä pankkivaltuuston jäsenyyden. Nämä tehtävät sopivat minulle mainiosti. Aivan hiljattain sain tehtäväkseni myös Suuren valiokunnan jäsenyyden ja puolueen verotyötyhmän jäsenyyden edellisten lisäksi. Vilskettä siis riittää ja hyvä niin. Suomi kuntoon!

Keskustan kansanedustajien Tuomo Puumalan ja Olavi Ala-Nissilän mielestä on tärkeää, että sivistys ja koulutus ovat nousemassa eduskunnan budjettikäsittelyn selkeäksi painopisteeksi.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta julkaisi budjettimietintönsä keskiviikkona 14.12.

– Sata vuotta täyttävä Suomi luo tulevaisuuttaan panostamalla osaamiseen ja koulutukseen.
Eduskunta on lisäämässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonalla eurolla.

– Olemme erittäin iloisia, että sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston tekemät budjettihuomiot toteutuvat. Kokonaisuudessa nämä ovat pieniä lisäyksiä, mutta niillä saadaan aikaiseksi tärkeitä täsmätoimia.

– Kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonaa euroa sekä nuorten työllistämisen 2,8 miljoonaa euroa. Näillä toimilla puututaan lasten ja nuorten kasvaneeseen eriarvoisuuteen.
Liikuntaan ja urheiluun on tulossa merkittävä lähes miljoonan euron lisäsatsaus. Tällä parannetaan pienituloisten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja toimeentuloa.
– Urheilu nostettiin vahvasti esille sivistysvaliokunnan budjettikäsittelyssä. On hienoa, että niukoilla resursseilla toimiva suomalainen urheilu saa näin pientä helpotusta.
Itsenäisyyden juhlavuonna panostetaan myös museotoimintaan sekä kolmanteen sektoriin. Tämä tuo vireää kansalaistoimintaa eri puolille Suomea.

– Luvassa on tapahtumia laidasta laitaan – kansainvälisestä oppimistapahtumasta alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurijuhliin.

Kansanedustaja Tuomo Puumala toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on keskustan vastaava eduskunnan valtiovarainvakiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa.

Lisätietoja:
Tuomo Puumala
p. 050 512 1891

Olavi Ala-Nissilä
p. 040 532 6633

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus etenee. Se on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Uudistukselle on asetettu selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on turvata ja varmistaa laadukkaat ja riittävän lähellä olevat palvelut maakunnan asukkaille.

Lakiesitykset ovat nyt lausunnolla. Tavoite on, että uudistus alkaa vuoden 2019 alusta. Nyt pitää maakunnissa ja Varsinais-Suomessa olla aktiivisia ja hereillä.

Linjausten pohjalta uudistus on rakentamassa maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle pohjautuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon mallia. Vuoden 2019 alusta kuntien budjetissa ei ole enää euroja nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.

Uudistuksessa toteutuu maakunnallinen hallinto laajemminkin. Sosiaali- ja terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto irtoavat kuntapohjasta.

Jatkossa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Uudistuksessa siirtyy 350 kuntayhtymää ja muusta organisaatiota sekä 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnan hallintoon.

Uudistuksessa eritasoiset toimijat tulee tunnistaa. Nämä ovat maakuntien toimeenpanotaso ja maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, ministeriöt ja muut valtionhallinnon toimijat sekä eduskunta.

Kunnille jää uudistuksen jälkeenkin tärkeitä tehtäviä mm. oman alueensa elinvoiman edistäjänä koulutuksen, kaavoituksen, kulttuurin ja terveyden edistämisen alueilla.

Maakunnille on annettu valmisteluvaltaa oman maakuntansa osalta. Lain pitää mahdollistaa maakuntien erityispiirteitä. Jokainen maakunta on erilainen. Siksi ei ole vain yhtä maakunnan menestyksen mallia.

Varsinais-Suomi on maakunta, jossa maakuntakeskus on vahva portti Eurooppaan. Se sijaitsee maakunnan laidalla.

Maakunnassa on selkeä seutukuntajako ja seutukeskukset ympäröivine kuntineen. Pääkaupunkisuuntaan on Salo, tärkeään sisämaan suuntaan Loimaa ja vireään rannikon suuntaan Uusikaupunki/Laitila sekä saariston suuntaan Parainen /Turunmaa.

Maakunnan menestysstrategia voi rakentua koko maakunnan vahvaan verkottumiseen ja eri kehityssuuntien hyödyntämiseen.

Terveydenhoidossakin on hyödynnettävä maakunnan vahvuuksia. Varsinais-Suomessa on jo edetty erikoisairaanhoidon ja perusterveyden integraatiossa ja hoidossa uudistuksen suunnassa. Aluesairaalat ovat nyt osa yhden sairaalan konseptia. Vahvuutenamme on hyvin korkeatasoinen yliopistollinen keskussairaala, jonka ympärillä on lääkealan huippututkimusosaamista.

Vahvuutemme ovat myös olemassa olevat lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Teknologian jatkuva ja huima kehitys mahdollistaa niissä nyt ja jatkossa erityisesti mm. erikoissairaanhoidon lähipalvelut, päiväkirurgian ja riittävän päivystyksen. Yhden sairaalan kokonaisuudessa tämän myös säännökset mahdollistavat.

Menestyvä maakunta ei ole vain maakuntakeskus. Se on koko maakunnan vahva yhteistyöverkosto. Varsinais-Suomella on jo vahvat verkostot ulkomaille Itämeren alueella ja laajemminkin. Niitä pitää vahvistaa. Oman maakunnan sisällä pitää hyödyntää suunta pääkaupunkiseudulle, sisämaahan ja rannikkoa ylöspäin.

Liikenneratkaisut ovat kehittämisessä ja verkostoitumisessa erityisen tärkeitä. Ykköstie lopulta valmistui ja Kasitiellä työt etenevät. Haasteellisin on sisämaan suunta ja Ysitie, jossa on saatu vasta ensimmäinen päätös liikenneturvallisuusinvestoinneille. Ne eivät kuitenkaan korjaa vielä tämän runkoväylän ja eteläisen Suomen kasvukolmion yhden sivun liikenneturvallisuusongelmia ja kehittämistarpeita välillä Lieto–Akaa.

Nyt sisämaan tärkeää liikennettä Turkuun ja Turun satamaan menee ohi liikenneyhteyden riittämättömyyden takia. Kehittämishanke Ysitielle tarvitaan ja sillä on kiire.

Tärkeä tunnin juna -hanke pääkaupunkiseudulle ei kilpaile tämän varsin edullisen investoinnin kanssa. Molemmat tarvitaan. Turusta, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salosta kuuluu nyt teollisuuden myönteisiä uutisia. Yritykset ja osaaminen ratkaisevat, mutta maakunnan nousua voimme vahvistaa onnistuneella strategialla maakuntahallintoa luotaessa ja toteutettaessa.

Olavi Ala-Nissilä

Kansanedustaja (kesk)

”Urheiluseuratoiminta on sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen.”
Näin totesi kansanedustaja, Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä puheessaan Kuusamon Pallo-Karhujen 50-vuotisjuhlassa lauantaina 1.10.

Tässä otteita puheesta.

”Minun elämänfilosofiani on, että elämä on joukkueurheilua. Elämä on yhteistyötä. Ja tätä yhdessä elämistä, yhdessä tekemistä me tänään täällä juhlimme.

Valtion talousarvioesityksen perustelujen mukaan liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Talousarviossa liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.

Liikunta elämäntavaksi

Hallituksen tavoitteena ja kärkihankkeena on saada myös jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Tämä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.

Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona.

Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa.

Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten 2020 toimeenpanoa. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Kaikilla aikuisilla niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa kuin kodeissa on vastuu siitä, että lapset liikkuisivat vähintään kolme tuntia päivässä

Uskon, että liikkuminen edistää oppimista ja tuo iloa ja onnistumisen elämyksiä. Liikkuminen yhdessä muiden lasten kanssa kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia suhteita, on hyväksi terveydelle ja luo liikuntaa elämäntavaksi.

Seuratoiminta luo hyviä arvoja

Arvojen, etiikan ja reilun pelin henki luodaan jo lapsena liikunta- ja urheiluseuroissa, kuten esimerkiksi täällä Kuusamon Pallo-Karhuissa. Huippu-urheilun perusta on laaja ja laadukas seuratoiminta – täällä niitä huippu-urheilijoitakin kasvatetaan. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa totutellaan rehtiin ja reiluun peliin ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Omista onnistumisista iloitaan, muttei kilpakumppanien kustannuksella. Voitto tulee pitää mielessä, mutta se ei saa olla ainoa onnistumisen ja onnen mittari.

Urheiluseurojen toiminta perustuu suurille vapaaehtoisjoukoille ja usein myös vanhempien tuelle lasten harrastusten kohdalla. On tärkeää, että toiminta on laadukasta ja valmentajat ammattitaitoisia. Tämä varmistetaan osaltaan myös valtion tuella ja panostuksilla urheiluun. Talousarvioesityksessä ensi vuodelle liikuntatoimeen onkin lisätty rahaa. Liikunta on hyvää ennaltaehkäisevää terveystyötä ja on hyvä, että lapset omaksuvat jo varhain urheilullisen elämäntavan. Urheiluseuratoiminta on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Lapsille ja nuorille sosiaaliset suhteet ja joukkoon kuuluminen on tärkeää ja urheiluseurat antavat siihen loistavan mahdollisuuden.

Urheilu tuo lisäarvoa paikallisesti

Urheiluseuratoiminta on myös sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen. Seuran menestyneet urheilijat lisäävät kunnan me-henkeä erityisesti joukkueurheilun kohdalla. Hyvä yhteistyö urheiluseuran, yritysten ja Kotikaupungin ja maakunnan välillä tuo lisäarvoa varmasti paikallisesti.

Kuusamon Pallo-Karhut on vahvan joukkueurheilun ja nuorisotyön seura. Pallo-Karhut on kasvattajaseura joka on tuottanut eri lajien pelaajia aina Suomen korkeimmille sarjatasoille. Naisten lentopallon Mestaruusliiga-joukkue on Pallo-Karhujen lippulaiva. Se on tuonut menestystä ja näkyvyyttä. Lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana olen iloinnut Kuusamon tuomasta vahvasta panoksesta ja pohjoisesta ulottuvuudesta. Seurassa muillakin jaostoilla – jalkapallojaosto, lentopallojaosto, koripallojaosto, jääkiekkojaosto ja huvijaosto – on toiminta ollut vilkasta ja hyvää. Eri lajien parissa on 700 pelaajaa. Pallo-Karhut on luonut puitteet isoille tapahtumille esim. maaotteluille ja eri muotoisille kesätapahtumille. Seuraa on arvostettu ja Pallo-Karhut on saanut useita Sinettiseura -palkintoja.”