Varsinais-Suomi vetää Suomen vientiä nousuun Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan voimin. Hyvää tilannetta varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

Kansanedustaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä vaatii hallitukselta toimia tilanteen parantamiseksi.

-Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen saatavuuden parantamiseksi Varsinais-Suomessa. Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Kun resurssit positiivisen ongelman ratkaisemiksi saadaan kuntoon, alueella ei ole ongelmia toteuttaa laadukasta koulutusta lyhyelläkään aikavälillä, Ala-Nissilä uskoo.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turvaa työttömyyttä vastaan ja riittävät mahdollisuudet parantaa ammattitaitoa on tärkeää työllistymisen kannalta alalla kuin alalla, kansanedustaja toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisin koulutuksen reformia. Sen tavoitteena nopeampi, oikea-aikaisempi ja joustavampi vastaaminen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin. Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma, paikallinen ratkaisu.

 

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.):

Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään mietinnön valtionyhtiöiden riskienhallinnasta ja Finnavian johdannaiskaupoista.

Valiokunta käsitteli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin liittyen valtion yhtiöiden riskienhallintaa ja toimintaa yleisesti, sekä Finnavian johdannaiskauppoja vuosina 2009 – 2011. Yhtiölle aiheutui johdannaiskaupoista isoja menetyksiä vuoden 2011 osalta.

Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys, että kyse olisi erityisesti Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toiminnasta. Yhtiöllä on oma johto ja toimielimet. Johdannaiskauppojen aikana Liikenne- ja viestintäministeriössä on toiminut neljä ministeriä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia on selvitetty aktiivisesti.

Viime vaalikaudella ongelmia ei tehokkaasti vielä selvitetty. Syksystä 2015 niiden määrää ja seurauksia on ratkottu määrätietoisesti. Yhtiö ei ole ollut menestyksellinen toteutetussa välimiesmenettelyssä, kantelussa Finanssivalvonnalle ja oikeudenkäynnissä koskien yhtiön entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa. Rahoituspäällikkö ja varatoimitusjohtaja todettiin täysin syyttömiksi. Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne.

On tärkeää, että valtionyhtiöiden johdossa on riittävästi osaamista. Tarkastusvaliokunnan mielestä osaamista ei ole ollut riittävästi koskien johdannaiskauppojen hallintaa Finaviassa vuosina 2009 -2011. Tarkastusvaliokunta näkee, että yleiset valtionhallinnon riskienhallinnan ohjeet ja hyvin toimivat omistusohjauksen periaatteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi, kun julkisomisteiset yhtiöt lisääntyvät niin valtion, kuin erityisesti maakuntien hallinnossa.

Aina on kehitettävää, mutta koen, että ministeri Berner on toiminut osaavasti omassa roolissaan. Asiat on otettu hallintaan, Finnavia menestyy ja sillä on hyvä johto.

 

Lisätietoja:
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Olavi Ala-Nissilä puh. 040-5326 633

 

”Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.”

Työ Hallituksen on puoli­vä­li­rii­hessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoi­ma­kou­lu­tuksen saatavuuden paran­ta­mi­seksi Varsinais-Suomessa, esittää kansa­ne­dus­taja, talous­po­liit­tisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.)

Hänen mukaansa puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Ala-Nissilä iloitsee siitä, että Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan uudet tilaukset vetävät Suomen vientiä nousuun.

Talouden käännettä varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turva työttömyyttä vastaan, Ala-Nissilä toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisen koulutuksen reformia, jonka tavoitteena on nopeampi ja joustavampi vastaaminen työelämän osaa­mis­tar­pei­siin.

Ala-Nissilän mukaan uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin.

– Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma paikallinen ratkaisu, hän esittää.

Näin uutisoi Suomenmaa.

Hyvä ystävä,
Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2017. Seuraavassa kuulumisia eduskunnasta ja pohdintojani poliittisesta tilanteesta.
Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet
Uusi vuosi on taas täynnä uusia mahdollisuuksia, mutta se myös askarruttaa monia. Maailmalla leviää demokratian vastaisia ilmiöitä. Taustalla ovat monet globalisaation haasteet. Toivon, että Suomi 100 vuonna innostumme yhdessä, kannustamme yhdessä ja teemme yhdessä. Tunnemme oman tilamme mutta annamme arvon toisillekin.
Tekemisen meininki palannut Suomeen
Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman ja määrätietoisen työn kautta Suomessa on taas tekemisen meininki. Yhteisen hyvinvointimme, palkansaajien, yrittäjien, viljelijöiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden kannalta on ollut aivan välttämätöntä, että talouden monta vuotta jatkunut näivettyminen on päättynyt ja kansantalous taas kasvaa. Kaikkien suomalaisten kannalta on tärkeää, että leikkausten tiellä ei enää jatketa. Kannustavuutta lisääviä uudistuksia tarvitaan. Omassa maakunnassamme neljän yhteensä lähes miljardin euron arvoisen laivan tilaus yhden kuukauden aikana ja autotehtaan yli tuhannen uuden työpaikan syntyminen ovat olleet isoja juttuja. Haasteita ja työtä totta kai edelleen riittää.
Sote- ja maakuntahallintouudistus tulee
Tällä hetkellä eniten pohdin sote- ja maakuntahallintouudistuksen tekoa. Tavoite turvata hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut on todella tärkeä. Haaste on myös voimakas keskittyminen pääkaupunkiseu-dulle. Suomessa myös seudut ja seutukaupungit ovat tärkeitä tasapainoisen kehityksen kannalta. Näin on erityisesti Varsinais-Suomessa.
Normeja sujuvoitetaan tosissaan
Yksi tärkeä hallitusohjelman viidestä strategisesta alueesta on tarpeettomien normien purku, uudet toimintatavat, digitalisaatio ja hyvä toimeenpano. Tavoitteena on myös lupamenettelyjen sujuvoittaminen ja pitkien valitusprosessien järkevöittäminen. Vastuullani on eduskuntaryhmän norminpurkuryhmien koordinointi. Tuloksia todella on saatu aikaan ks. www.norminpurku.fi. Työ jatkuu, voit edelleen laittaa ideoita tulemaan.
Suomalaisen ruoantuotannon suunta ylöspäin
Tulevana vuonna suurena haasteena on saada suomalainen ruoantuotannon kannattavuus ja edellytykset nousuun. Omalla eläin- ja kasvitautivapaalla tuotannollamme on paljon vahvuuksia. Sen totesin matkallamme Kiinaan, jonne sianlihan ja kaurahiutaleiden vienti onkin lähdössä vetämään. Viennin, peltopohjaisen biotalouden, eurooppalaisen tuotannon tasapainottamisen ja kotimaisen ruoantuotannon suosimisen kautta nousuun.

 

Töitä riittää
Palasin yhdeksän vuoden tauon jälkeen takaisin eduskuntaan. Valiokuntavalin-noissa minä sain tarkastusvaliokunnan eli eduskunnan ’ylähuoneen’ varapuheen-johtajuuden ja samoin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenyydet sekä pankkivaltuuston jäsenyyden. Nämä tehtävät sopivat minulle mainiosti. Aivan hiljattain sain tehtäväkseni myös Suuren valiokunnan jäsenyyden ja puolueen verotyötyhmän jäsenyyden edellisten lisäksi. Vilskettä siis riittää ja hyvä niin. Suomi kuntoon!

Keskustan kansanedustajien Tuomo Puumalan ja Olavi Ala-Nissilän mielestä on tärkeää, että sivistys ja koulutus ovat nousemassa eduskunnan budjettikäsittelyn selkeäksi painopisteeksi.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta julkaisi budjettimietintönsä keskiviikkona 14.12.

– Sata vuotta täyttävä Suomi luo tulevaisuuttaan panostamalla osaamiseen ja koulutukseen.
Eduskunta on lisäämässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonalla eurolla.

– Olemme erittäin iloisia, että sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston tekemät budjettihuomiot toteutuvat. Kokonaisuudessa nämä ovat pieniä lisäyksiä, mutta niillä saadaan aikaiseksi tärkeitä täsmätoimia.

– Kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonaa euroa sekä nuorten työllistämisen 2,8 miljoonaa euroa. Näillä toimilla puututaan lasten ja nuorten kasvaneeseen eriarvoisuuteen.
Liikuntaan ja urheiluun on tulossa merkittävä lähes miljoonan euron lisäsatsaus. Tällä parannetaan pienituloisten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja toimeentuloa.
– Urheilu nostettiin vahvasti esille sivistysvaliokunnan budjettikäsittelyssä. On hienoa, että niukoilla resursseilla toimiva suomalainen urheilu saa näin pientä helpotusta.
Itsenäisyyden juhlavuonna panostetaan myös museotoimintaan sekä kolmanteen sektoriin. Tämä tuo vireää kansalaistoimintaa eri puolille Suomea.

– Luvassa on tapahtumia laidasta laitaan – kansainvälisestä oppimistapahtumasta alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurijuhliin.

Kansanedustaja Tuomo Puumala toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on keskustan vastaava eduskunnan valtiovarainvakiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa.

Lisätietoja:
Tuomo Puumala
p. 050 512 1891

Olavi Ala-Nissilä
p. 040 532 6633

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus etenee. Se on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Uudistukselle on asetettu selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on turvata ja varmistaa laadukkaat ja riittävän lähellä olevat palvelut maakunnan asukkaille.

Lakiesitykset ovat nyt lausunnolla. Tavoite on, että uudistus alkaa vuoden 2019 alusta. Nyt pitää maakunnissa ja Varsinais-Suomessa olla aktiivisia ja hereillä.

Linjausten pohjalta uudistus on rakentamassa maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle pohjautuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon mallia. Vuoden 2019 alusta kuntien budjetissa ei ole enää euroja nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.

Uudistuksessa toteutuu maakunnallinen hallinto laajemminkin. Sosiaali- ja terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto irtoavat kuntapohjasta.

Jatkossa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Uudistuksessa siirtyy 350 kuntayhtymää ja muusta organisaatiota sekä 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnan hallintoon.

Uudistuksessa eritasoiset toimijat tulee tunnistaa. Nämä ovat maakuntien toimeenpanotaso ja maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, ministeriöt ja muut valtionhallinnon toimijat sekä eduskunta.

Kunnille jää uudistuksen jälkeenkin tärkeitä tehtäviä mm. oman alueensa elinvoiman edistäjänä koulutuksen, kaavoituksen, kulttuurin ja terveyden edistämisen alueilla.

Maakunnille on annettu valmisteluvaltaa oman maakuntansa osalta. Lain pitää mahdollistaa maakuntien erityispiirteitä. Jokainen maakunta on erilainen. Siksi ei ole vain yhtä maakunnan menestyksen mallia.

Varsinais-Suomi on maakunta, jossa maakuntakeskus on vahva portti Eurooppaan. Se sijaitsee maakunnan laidalla.

Maakunnassa on selkeä seutukuntajako ja seutukeskukset ympäröivine kuntineen. Pääkaupunkisuuntaan on Salo, tärkeään sisämaan suuntaan Loimaa ja vireään rannikon suuntaan Uusikaupunki/Laitila sekä saariston suuntaan Parainen /Turunmaa.

Maakunnan menestysstrategia voi rakentua koko maakunnan vahvaan verkottumiseen ja eri kehityssuuntien hyödyntämiseen.

Terveydenhoidossakin on hyödynnettävä maakunnan vahvuuksia. Varsinais-Suomessa on jo edetty erikoisairaanhoidon ja perusterveyden integraatiossa ja hoidossa uudistuksen suunnassa. Aluesairaalat ovat nyt osa yhden sairaalan konseptia. Vahvuutenamme on hyvin korkeatasoinen yliopistollinen keskussairaala, jonka ympärillä on lääkealan huippututkimusosaamista.

Vahvuutemme ovat myös olemassa olevat lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Teknologian jatkuva ja huima kehitys mahdollistaa niissä nyt ja jatkossa erityisesti mm. erikoissairaanhoidon lähipalvelut, päiväkirurgian ja riittävän päivystyksen. Yhden sairaalan kokonaisuudessa tämän myös säännökset mahdollistavat.

Menestyvä maakunta ei ole vain maakuntakeskus. Se on koko maakunnan vahva yhteistyöverkosto. Varsinais-Suomella on jo vahvat verkostot ulkomaille Itämeren alueella ja laajemminkin. Niitä pitää vahvistaa. Oman maakunnan sisällä pitää hyödyntää suunta pääkaupunkiseudulle, sisämaahan ja rannikkoa ylöspäin.

Liikenneratkaisut ovat kehittämisessä ja verkostoitumisessa erityisen tärkeitä. Ykköstie lopulta valmistui ja Kasitiellä työt etenevät. Haasteellisin on sisämaan suunta ja Ysitie, jossa on saatu vasta ensimmäinen päätös liikenneturvallisuusinvestoinneille. Ne eivät kuitenkaan korjaa vielä tämän runkoväylän ja eteläisen Suomen kasvukolmion yhden sivun liikenneturvallisuusongelmia ja kehittämistarpeita välillä Lieto–Akaa.

Nyt sisämaan tärkeää liikennettä Turkuun ja Turun satamaan menee ohi liikenneyhteyden riittämättömyyden takia. Kehittämishanke Ysitielle tarvitaan ja sillä on kiire.

Tärkeä tunnin juna -hanke pääkaupunkiseudulle ei kilpaile tämän varsin edullisen investoinnin kanssa. Molemmat tarvitaan. Turusta, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salosta kuuluu nyt teollisuuden myönteisiä uutisia. Yritykset ja osaaminen ratkaisevat, mutta maakunnan nousua voimme vahvistaa onnistuneella strategialla maakuntahallintoa luotaessa ja toteutettaessa.

Olavi Ala-Nissilä

Kansanedustaja (kesk)

”Urheiluseuratoiminta on sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen.”
Näin totesi kansanedustaja, Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä puheessaan Kuusamon Pallo-Karhujen 50-vuotisjuhlassa lauantaina 1.10.

Tässä otteita puheesta.

”Minun elämänfilosofiani on, että elämä on joukkueurheilua. Elämä on yhteistyötä. Ja tätä yhdessä elämistä, yhdessä tekemistä me tänään täällä juhlimme.

Valtion talousarvioesityksen perustelujen mukaan liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Talousarviossa liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.

Liikunta elämäntavaksi

Hallituksen tavoitteena ja kärkihankkeena on saada myös jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Tämä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.

Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona.

Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa.

Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten 2020 toimeenpanoa. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Kaikilla aikuisilla niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa kuin kodeissa on vastuu siitä, että lapset liikkuisivat vähintään kolme tuntia päivässä

Uskon, että liikkuminen edistää oppimista ja tuo iloa ja onnistumisen elämyksiä. Liikkuminen yhdessä muiden lasten kanssa kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia suhteita, on hyväksi terveydelle ja luo liikuntaa elämäntavaksi.

Seuratoiminta luo hyviä arvoja

Arvojen, etiikan ja reilun pelin henki luodaan jo lapsena liikunta- ja urheiluseuroissa, kuten esimerkiksi täällä Kuusamon Pallo-Karhuissa. Huippu-urheilun perusta on laaja ja laadukas seuratoiminta – täällä niitä huippu-urheilijoitakin kasvatetaan. On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa totutellaan rehtiin ja reiluun peliin ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Omista onnistumisista iloitaan, muttei kilpakumppanien kustannuksella. Voitto tulee pitää mielessä, mutta se ei saa olla ainoa onnistumisen ja onnen mittari.

Urheiluseurojen toiminta perustuu suurille vapaaehtoisjoukoille ja usein myös vanhempien tuelle lasten harrastusten kohdalla. On tärkeää, että toiminta on laadukasta ja valmentajat ammattitaitoisia. Tämä varmistetaan osaltaan myös valtion tuella ja panostuksilla urheiluun. Talousarvioesityksessä ensi vuodelle liikuntatoimeen onkin lisätty rahaa. Liikunta on hyvää ennaltaehkäisevää terveystyötä ja on hyvä, että lapset omaksuvat jo varhain urheilullisen elämäntavan. Urheiluseuratoiminta on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Lapsille ja nuorille sosiaaliset suhteet ja joukkoon kuuluminen on tärkeää ja urheiluseurat antavat siihen loistavan mahdollisuuden.

Urheilu tuo lisäarvoa paikallisesti

Urheiluseuratoiminta on myös sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen. Seuran menestyneet urheilijat lisäävät kunnan me-henkeä erityisesti joukkueurheilun kohdalla. Hyvä yhteistyö urheiluseuran, yritysten ja Kotikaupungin ja maakunnan välillä tuo lisäarvoa varmasti paikallisesti.

Kuusamon Pallo-Karhut on vahvan joukkueurheilun ja nuorisotyön seura. Pallo-Karhut on kasvattajaseura joka on tuottanut eri lajien pelaajia aina Suomen korkeimmille sarjatasoille. Naisten lentopallon Mestaruusliiga-joukkue on Pallo-Karhujen lippulaiva. Se on tuonut menestystä ja näkyvyyttä. Lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana olen iloinnut Kuusamon tuomasta vahvasta panoksesta ja pohjoisesta ulottuvuudesta. Seurassa muillakin jaostoilla – jalkapallojaosto, lentopallojaosto, koripallojaosto, jääkiekkojaosto ja huvijaosto – on toiminta ollut vilkasta ja hyvää. Eri lajien parissa on 700 pelaajaa. Pallo-Karhut on luonut puitteet isoille tapahtumille esim. maaotteluille ja eri muotoisille kesätapahtumille. Seuraa on arvostettu ja Pallo-Karhut on saanut useita Sinettiseura -palkintoja.”

Saksalaiset tekevät monia erinomaisia vientituotteita. Osaaminen on huippuluokkaa. Mutta Saksan pankkitoiminta sakkaa jatkuvasti.

Nyt Saksassa on kerta kaikkiaan toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta ongelma ei leviä muualle. Saksan pankkisektorilla on palautettava luottamus. Siis avoimuutta Angela Merkel!

Suomessakin tiedetään kipeästi pankkikriisien yksi opetus: ongelmat pitää nostaa heti avoimesti ja rohkeasti pöydälle. Toiseksi on tärkeää heti ryhtyä riittävän voimakkaisiin korjaaviin toimiin. Siten ja vain siten, luottamus palaa takaisin.

Kriisin alettua ensimmäiset stressitestit Saksassa olivat enemmän peittelyä kuin ongelmien analysointia. Ja tämä on jatkunut. Avoimuus ei auta, jos annettava informaatio on vajavaista, riittämätöntä tai jopa harhaanjohtavaa. Matalan koron ja teknologisen murroksen muutoksessa pankkitoiminnan haasteet kasvavat ja siksi avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä.

Epävarmuus saksalaisessa pankkitoiminnassa ja useissa muissakin Euroopan maissa kertoo, että Suomessa on nyt yhä tärkeämpää edetä Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjalla ja laittaa Suomi kuntoon. Suomen pankit ovat kunnossa, mutta työllisyystavoite vaatii nyt lisätoimia. Etujärjestöt eivät saa eivätkä voi jäädä levittelemään käsiä toimettomana.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina 2006-12.

– Eduskunnalla on budjettivalta, mutta tosiasiallisesti se on useista syistä vähentynyt, eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toteaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti Helsingin yliopiston tutkimushankkeella eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumista vuosina 1990 – 2020. Tutkimus julkaistiin tänään maanantaina 5.9.

Ala-Nissilän mukaan tarkastusvaliokunnan Helsingin yliopistolla teettämä tutkimus on tärkeä ja kattava selvitys, jollaista ei ole kyseisestä teemasta aikaisemmin tehty, ja joka pitää käsitellä eduskunnassa perusteellisesti.

– Budjettivallan vähentyessä on valvontavallan kasvettava. Samalla on tärkeä selvittää eduskunnan budjettivallan kehittämistarpeita, Ala-Nissilä sanoo.

Ala-Nissilän mielestä myös työmarkkinatoiminnan ja sopimusyhteiskunnan vaikutus eduskunnan budjettivaltaan on syytä selvittää.

Lisätiedot: Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. 040 532 6633.

Talousarvion elokuun budjettiriihtä leimaa murroksen aika. Kansainvälisen talouden poliittiset riskit ja Venäjän talousongelmat luovat epävarmuutta globaaliin talouteen.

Lähi-idän ongelmat jatkuvat. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto ja terrorismi koettelevat Eurooppaa. Epävarmuutta tuovat myös Turkin tilanne ja Iso-Britannian eroprosessi Euroopan Unionista.

Suomen on tällaisena murrosaikana harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Lisäksi on laitettava talouttamme ja työllisyyttämme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä.

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon. Suomi päätyi kuilun partaalle.

Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä ovat olleet työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Talouden etumerkki on muuttunut positiiviseksi, ja Suomella on vihdoin suunta ja tekemisen meininki.

Budjettiriihessä on voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun.

Talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava.

Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Meidän on myös jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta tarvitaan.

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Tarvitaan kriisitoimia juuri nyt. Samalla on linjattava ruoantuotannon pitemmän ajan strategisia linjauksia ja vauhditettava biotaloushankkeiden etenemistä.

Ensi vuoden veronalennukset erityisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä.

Työelämän ja -markkinoiden uudistamista on jatkettava. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuudennäkymän.

Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta säästytään vuosittaiselta lisävelalta. Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia.

Kesäkuussa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu historiallinen kilpailukykysopimus, jonka on arvioitu luovan 35 000–45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon.

Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Suomen nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

Olavi Ala-Nissilä