Saksalaiset tekevät monia erinomaisia vientituotteita. Osaaminen on huippuluokkaa. Mutta Saksan pankkitoiminta sakkaa jatkuvasti.

Nyt Saksassa on kerta kaikkiaan toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta ongelma ei leviä muualle. Saksan pankkisektorilla on palautettava luottamus. Siis avoimuutta Angela Merkel!

Suomessakin tiedetään kipeästi pankkikriisien yksi opetus: ongelmat pitää nostaa heti avoimesti ja rohkeasti pöydälle. Toiseksi on tärkeää heti ryhtyä riittävän voimakkaisiin korjaaviin toimiin. Siten ja vain siten, luottamus palaa takaisin.

Kriisin alettua ensimmäiset stressitestit Saksassa olivat enemmän peittelyä kuin ongelmien analysointia. Ja tämä on jatkunut. Avoimuus ei auta, jos annettava informaatio on vajavaista, riittämätöntä tai jopa harhaanjohtavaa. Matalan koron ja teknologisen murroksen muutoksessa pankkitoiminnan haasteet kasvavat ja siksi avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä.

Epävarmuus saksalaisessa pankkitoiminnassa ja useissa muissakin Euroopan maissa kertoo, että Suomessa on nyt yhä tärkeämpää edetä Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjalla ja laittaa Suomi kuntoon. Suomen pankit ovat kunnossa, mutta työllisyystavoite vaatii nyt lisätoimia. Etujärjestöt eivät saa eivätkä voi jäädä levittelemään käsiä toimettomana.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina 2006-12.

– Eduskunnalla on budjettivalta, mutta tosiasiallisesti se on useista syistä vähentynyt, eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toteaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti Helsingin yliopiston tutkimushankkeella eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumista vuosina 1990 – 2020. Tutkimus julkaistiin tänään maanantaina 5.9.

Ala-Nissilän mukaan tarkastusvaliokunnan Helsingin yliopistolla teettämä tutkimus on tärkeä ja kattava selvitys, jollaista ei ole kyseisestä teemasta aikaisemmin tehty, ja joka pitää käsitellä eduskunnassa perusteellisesti.

– Budjettivallan vähentyessä on valvontavallan kasvettava. Samalla on tärkeä selvittää eduskunnan budjettivallan kehittämistarpeita, Ala-Nissilä sanoo.

Ala-Nissilän mielestä myös työmarkkinatoiminnan ja sopimusyhteiskunnan vaikutus eduskunnan budjettivaltaan on syytä selvittää.

Lisätiedot: Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. 040 532 6633.

Talousarvion elokuun budjettiriihtä leimaa murroksen aika. Kansainvälisen talouden poliittiset riskit ja Venäjän talousongelmat luovat epävarmuutta globaaliin talouteen.

Lähi-idän ongelmat jatkuvat. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto ja terrorismi koettelevat Eurooppaa. Epävarmuutta tuovat myös Turkin tilanne ja Iso-Britannian eroprosessi Euroopan Unionista.

Suomen on tällaisena murrosaikana harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Lisäksi on laitettava talouttamme ja työllisyyttämme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä.

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon. Suomi päätyi kuilun partaalle.

Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä ovat olleet työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Talouden etumerkki on muuttunut positiiviseksi, ja Suomella on vihdoin suunta ja tekemisen meininki.

Budjettiriihessä on voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun.

Talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava.

Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Meidän on myös jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta tarvitaan.

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Tarvitaan kriisitoimia juuri nyt. Samalla on linjattava ruoantuotannon pitemmän ajan strategisia linjauksia ja vauhditettava biotaloushankkeiden etenemistä.

Ensi vuoden veronalennukset erityisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä.

Työelämän ja -markkinoiden uudistamista on jatkettava. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuudennäkymän.

Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta säästytään vuosittaiselta lisävelalta. Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia.

Kesäkuussa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu historiallinen kilpailukykysopimus, jonka on arvioitu luovan 35 000–45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon.

Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Suomen nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

Olavi Ala-Nissilä

Maatalousnäyttely Okrassa MTK:n järjestämä seminaari katsoi maatalouden ja ruuantuotannon strategiaa kymmenen vuotta eteenpäin.

Suomalainen maatalous ja ruuantuotanto toimivat seuraavan vuosikymmenen jatkuvan muutoksen oloissa. Kun toimintaympäristö muuttuu, on toimintamallinkin muututtava ja kehityttävä.

Nostan esiin kahdeksan tulevien vuosien strategista teesiä.

Ensinnäkin Euroopan unionin ja Suomen on pärjättävä vapaakauppaneuvottelussa.

EU:n viime vuosina aloittamat monet kauppa­neuvottelut, merkittävimpänä niistä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut kauppa- ja investointi­sopimuksesta (TTIP), tarjoavat suuria mahdollisuuksia myös maatalousmarkkinoille.

Samaan aikaan neuvottelut pitävät kuitenkin sisällään myös lukemattomia haasteita ja uhkakuviakin EU:n maa­taloudelle.

Toiseksi tulevina vuosina Unionilta vaaditaan tiukkoja toimia maataloustuotannon ylituotannon rajoittamiseksi, ruokamarkkinoiden tasapainottamiseksi ja ruokamarkkinoiden toimimiseksi. Tehdyistä virheistä, kuten esimerkiksi kiintiöistä luopumisesta, pitää ottaa oppia, ja niin maatalousneuvoston kuin EU-parlamentinkin on tässä oltava erityisen aktiivisia.

Suomessa kaupan roolin on muututtava. Jos kauppa ei Suomessa aio ottaa reilumpia kauppatapoja käyttöön, kilpailulainsäädäntöä on pitää muuttaa.

Kolmanneksi tarpeetonta byrokratiaa pitää edelleen purkaa, säännöksiä ja lupamenettelyjä sujuvoittaa ja hallinnollista taakkaa keventää.

Myös Unionissa pitää edetä. Suomi on tehnyt lukuisia ehdotuksia Unionille muun muassa pinta-alamittauksiin, täydentävien ehtojen sanktioihin ja riskiperusteiseen valvontaan liittyen.

Neljäs teesi voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: vienti, vienti, vienti.

Suomalaisen ruuantuotannon vientiponnistelut ovat olleet menneinä vuosina sittenkin riittämättömät. Asia on hallituksen kärkihanke, ja suomalaiset yritykset ovat jo liikkeellä, mutta paljon ponnisteluja vielä tarvitaan. Suomalainen ruoka ei maailmalla ole niin tunnettua, mutta arktinen laadukas, terveellinen ruoka on.

Viidenneksi on tärkeää, että peltopohjaisen biotalouden monia mahdollisuuksia hyödynnetään tulevina vuosina muun muassa energian tuotannossa.

Kuudenneksi ilmaston jatkuva muuttuminen tarjoaa suomalaiselle ruuantuotannolle etuja. Ne pitää hyödyntää tulevina vuosina täysimääräisesti.

Samoin jatkuvasti on tärkeää hyödyntää suomalaisen ruoantuotannon eettisyys ja puhtaus.

Seitsemänneksi ruuantuotannon innovaatiot tulee olla jatkuvasti kärkihankkeina. Esimerkiksi kasvinviljelyssä kauran ja rukiin osalta voidaan innovaatioin edetä pitkällekin. Siitä on jo monia hyviä esimerkkejä.

Samalla digitalisaatio ruoantuotantoketjussa on monella tavalla mahdollisuus.

Kahdeksanneksi – ja tämä on tärkeintä – seuraavalla vuosikymmenellä markkinat ja kuluttajat ovat keskiössä yhä enemmän. Samalla ruoka ja viljelijä ovat keskiössä.

Tästä kokonaisuudesta syntyy yhdistelmä, jolla suomalainen ruuantuotanto pärjää ja syntyy kasvun eväitä.

Ruuantuotanto tarvitsee tulevaisuuden strategiset teesit ja niiden tehokkaan toteuttamisen.

Kannanotto

27.6.2016

Keskustan kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan jäsen ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä:

 

EU:n uudistuttava käytännönläheisemmäksi ja vähemmän byrokraattiseksi

Britannian EU-ero osuu aikaan, jolloin kansainvälistä yhteistyötä niin turvallisuuden vahvistamisessa, talouden kasvun aikaansaamisessa ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Kansanäänestyksen tulosta on kuitenkin kunnioitettava. Nyt on tärkeää, että EU:ssa pystytään päättämään uskottavasta, epävarmuutta hälventävästä tiekartasta eteenpäin, ja että unionia uudistetaan määrätietoisesti.

EU:n tärkeimmät tehtävät ovat edelleen rauhan ja vakauden ylläpitäminen. Uudistusten on tehtävä unionista ennen kaikkea käytännönläheisempi ja vähemmän byrokraattinen.  Nyt liian monelle unionista tulee mieleen byrokratia, ei demokratia. EU tarvitsee kipeästi parempaa, tehokkaampaa ja kevyempää hallintoa.

Eduskunnan suuren valiokunnan mietinnössä Suomen EU-strategiasta oli linjauksia juuri tähän suuntaan.

Suomen tulee vaikuttaa EU:n sääntelyn toimivuuteen nykyistä tehokkaammin. Suomessa ja muissa jäsenmaissa toteutettavien byrokratiatalkoiden lisäksi tarvitaan ehdottomasti toimenpiteitä myös EU-tasolla. Komission on otettava aloite käsiinsä. EU:n byrokratian purkaminen, normien sujuvoittaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat välttämättömiä ja ne tulisi kirjata tulevan EU-huippukokouksen päätelmiin.

EU:n toiminnan on oltava avoimempaa.  Jäsenmaiden ja eri toimijoiden omavastuun on oltava aina ensisijaista. Yhteisvastuutakin tarvitaan, mutta se ei saa johtaa moraalikatoon. Parasta yhteisvastuuta on yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen.

Unionissa on tehty päätöksiä, mutta niitä ei saada tehokkaasti ja vaikuttavasti täytäntöön. Hyvä huono esimerkki tästä turvapaikkakysymyksen hoito. Juuri toimeenpanoon pitää panostaa

Keskeinen talouden teesi on se, että velka ei ole talouden lääke vaan sen syy. Jäsenmaiden on tehtävä uudistuksia ja laitettava ja pidettävä taloutensa kunnossa.  EKP:n ruuti on jo osin märkää.

Parempaa osaamista ja ammattimaisuutta tarvitaan myös. Toiminnan yhteisten arvojen tulee olla keskiössä. Huono hallinto tai minkäänlainen korruptio ei vaan käy unionissa. Uskon, että tiukan paikan tullen EU pystyy uudistuksiin. Nyt on sellainen paikka.

Lisätietoja: kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, puhelin 040 532 6633

 

Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmat johtuvat pitkälti siitä, että emme ole vuosiin kyenneet yhteiskuntana uudistumaan. Viime vaalikaudella käytännössä lähes kaikki jäi tekemättä.

Uudistuminen on sitä, että asioita tehdään kokonaan uudella tavalla. Sitä tarvitaan jatkuvasti, kun elämme eurossa ja koko ajan muuttuvassa maailmassa. Meidän suomalaisten leipä ohenee ohenemistaan, jos emme tee rohkeita ratkaisuja. Suunnan muuttamisen aika on nyt.

Keskustalle tekemättömyys ei ole vaihtoehto.  Suomi on laitettava kuntoon. On saatava lisää työpaikkoja, palvelut on turvattava, heikoimmista on pidettävä huolta ja koko maata on kehitettävä tasapainoisesti.

 

Luontaiset vahvuutemme työllistävät

Hallitus on osoittanut Suomen uudistamiseen miljardi euroa seuraaville kolmelle vuodelle. Tulevaisuutta rakennetaan siis määrätietoisesti.

Uudistamisen lisäksi joudumme myös säästämään, mutta näitä asioita ei pidä varsinkaan tietoisesti sotkea. Tänään keskustelemme siitä, millainen Suomi on kymmenen vuoden kuluttua.

Ei ole sattumaa, että suuri osa hallituksen uudistuksiin osoittamista rahoista käytetään työllisyyden, koulutuksen ja biotalouden yhdistelmään. Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, kun tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme ja otamme laajan maamme voimavarat täysimittaisesti käyttöön.

Kestävään kehitykseen perustuva biotalous on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin, mutta se edellyttää huippuosaamista. Siksi hallitus toteuttaa isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.

Keskusta pitää tärkeänä, että hallitus on osoittanut 600 miljoonaa euroa Suomen teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä koko maan voimavaroja ei saada hyödynnettyä ja työllistävä biotalous ei etene. Ja jos emme nyt laita tätäkin asiaa kuntoon, 15 vuoden päästä lasku on viisinkertainen.

Samaan aikaan meidän on tehtävä suomalainen työ uudelleen kannattavaksi ennen kaikkea madaltamalla työllistämisen hintaa ja purkamalla tarpeetonta byrokratiaa. Suomalaisia pitää vapauttaa työntekoon, yrittämiseen ja sujuvampaan arkeen.

Keskusta vetoaa edelleen sen puolesta, että työmarkkinoilla kyetään sopimaan kilpailukykymme parantamisesta. Viemällä uudistukset määrätietoisesti läpi valamme uskoa ja luottamusta siihen, että Suomeen kannattaa investoida, luoda työpaikkoja ja rakentaa koteja.

Parempi työllisyys on myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Suomeen tulevien ihmisten parasta kotouttamista. Keskusta haluaa ottaa käyttöön uudenlaisia ratkaisuja ja kokeiluja maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistymiseksi.

 

Palvelut kuntoon

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata lähipalvelut jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa myös tulevaisuudessa.

Jos sote olisi alun alkaen tehty laajassa yhteistyössä yli puoluerajojen, olisimme jo pitkällä. Se ei valitettavasti edellisen vaalikauden hallituksille sopinut. Nyt hallitus linjaa uudistuksen lokakuun aikana.

Keskusta tukee hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan palvelujen järjestäminen siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Tällainen ratkaisu mahdollistaa ylipäätään laajemman päätösvallan siirron alueille niiden kehitykselle tärkeissä asioissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan myös siksi, että rahat riittäisivät. Alati kasvavat menot on saatava hallintaan.

Meillä on jo erinomaisia esimerkkejä uudesta ajattelusta ja digitalisaation mahdollisuuksista. Esimerkiksi runsaan puolen miljoonan euron satsauksella verensokerin ja sydänystävällisen ruuan omaehtoisiin seurantatapoihin on säästetty miljoonia euroja yhteisiä rahojamme. Verenpaineenkin voi mitata mieluummin kotisohvalla tai byrokraattisen lupamenettelyn voi korvata sähköisellä ilmoituksella.

Keskusta pitää tärkeänä, että hyvinvointiyhteiskuntaa muutoin uudistettaessa painopistettä siirretään kotien hyvinvoinnin tukemiseen niin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kuin omaishoidon parantamisella.

 

Uudistuminen on mahdollisuus

Muutenkin epävarmoina aikoina muutos voi huolestuttaa ja jopa pelottaa, koska se merkitsee usein jostain vanhasta luopumista ja kokonaan uuden alkua. Kuitenkin juuri nyt kykymme uudistua ja uudistaa mahdollistaa uudet työpaikat ja turvaa hyvinvointimme.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen vaativassa tehtävässä. Tähdennämme, että nyt jos koskaan Suomen ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä. Rakennetaan nyt työllisyyden siltaa. Tehdään yhdessä muutos, joka sysää asioita eteenpäin ja laitetaan Suomi yhdessä kuntoon.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä,

Keskustan ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 7.10.2015, aiheena pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista.