Artikkelit

Keskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

 

Eduskunta 22.6.2016

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 

 

Kunnossa oleva Suomi pärjää murroksessa

Elämme murrosaikaa. Syyriassa soditaan ja Lähi-idän ongelmat ovat pahentuneet. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto koettelee Eurooppaa. Venäjän talouden kehitys ja kansainvälisen talouden poliittiset riskit luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Epävarmuutta on jo pidempään lisännyt Britannian huominen kansanäänestys.

Keskusta tähdentää, että Suomen on murrosaikana huolehdittava ennen muuta kahdesta asiasta.

Ensinnäkin, on harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Toiseksi, meidän on laitettava taloutemme ja työllisyytemme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Näin voimme turvata suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. 

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon.  Suomi päätyi kuilun partaalle.

 

Velkaantumista taitetaan

Hallituksen vaihtumisesta on reilu vuosi. Uuden, keskustajohtoisen hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä on ollut ja on työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Ennen kaikkea Suomella on vihdoin suunta.

Viikko sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu, historiallinen kilpailukykysopimus. Sen on arvioitu luovan 35 000 – 45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Sillä palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta jokaiseen vastasyntyneen äitiyspakkaukseen ei tarvitse enää tulevaisuudessa laittaa mukaan 100 000 euron velkakirjaa vuosittaisesta lisävelasta.

Kilpailukykysopimus on ollut ja on Suomen työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Se tuo kilpailukykyä ja lisää luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta maamme taloudessa. Samalla sopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Kiitos kuuluu ennen muuta vastuunsa tunteneille liitoille ja pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi ponnisteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

Nyt on yhteistyössä voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun. Ensinnäkin, talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava. 

Toiseksi, työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Kolmanneksi, meidän on jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta Keskusta esittää.  

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Keskusta edellyttää, että hallitus jatkaa maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun mahdolliset EU-ratkaisut tiedetään.

Neljänneksi, ensi vuoden veronalennukset ertyisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Aikaa on vielä.

Viidenneksi, meidän on jatkettava työelämän ja -markkinoiden uudistamista. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

 

Työllisyyden parantuessa rakennamme yhteistä hyvää

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän: työtä, turvaa ja toimeentulon. Mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä.

Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia. Esimerkiksi takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon. Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskusta tukee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017 – 2020. Maamme nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten hyvin selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

 

LIIKENNEILTA ti 22.3. klo 18.00 (kahvitarjoilu alkaa klo 17.30) Suomen Maatalousmuseo Sarassa. Keskustelun alustavat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.Tervetuloa läheltä ja kaukaa!

Tällä vaalikaudella panostetaan liki miljardi euroa väyläverkoston pahimpien epäkohtien korjaamiseen kolmen vuoden aikana. Nyt helmikuun alussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla suunniteltu investointiaalto hyväksyttiin ja se pääsee alkamaan nopealla aikataululla.

Tämä huonokuntoisten teiden ja siltojen ja ratojen korjauspaketti on merkittävä suunnanmuutos, joka luo pohjan maantieteellisesti laaja-alaiselle investointiaallolle ja edesauttaa talouskasvua ja siten yhteistä hyvinvointia.  

Korjausvelka on päässyt kasvamaan jo 2,5 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin nykyisen olemassa olevan liikenneverkkomme kunnostamiseen.

Nyt julkistetun 600 miljoonan euron korjauspaketin kohteet ovat valittu laaja-alaisella yhteistyöllä alueiden ihmisten ja elinkeinojen tarpeiden perusteella. Teiden osuus on runsas puolet tästä määrärahasta. Kyse on hallituksen kärkihankkeesta, jonka rahoitus tulee lähinnä myyntitulojen kautta.

Panostuksella saadaan lyhennettyä matka- ja kuljetusaikoja muun muassa paino- ja nopeusrajoituksien poistamisen myötä. Investoinneilla saadaan varmistettua myös liikenteen täsmällisyyttä ja jopa joidenkin kohteiden olemassaolo. Rataverkko ympäri maata tarvitsee pikaisia korjauksia ja monet sillat ovat huonossa kunnossa.

Väyläkorjaukset ovat liikenneturvakysymys, mutta samalla myös elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä. Tässäkin pätee ajatus siitä, että säännöllinen huolenpito tulee edullisemmaksi kuin täysi peruskorjaus.

Tieverkoston osalta painopistettä siirretään perustienpitoon ja alempiasteisiin teihin. Tämän johdosta työllistävä, monenlaiseen yrittäjyyteen perustuvan luonnonvara- ja biotalouden etenemismahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Väylien korjaukseen on tulossa tällä vaalikaudella vielä 364 miljoonan määräraha siirtona kehittämishankkeista.  Siinä on huomioitu myös 30 miljoonalla yksityistiet kolmen vuoden aikana.

Uusien suurempien kehittämishankkeiden edistäminen tällä vaalikaudella vaatii aivan uusia rahoitusvälineitä. Se on erittäin tärkeää ja näitä vaihtoehtoja etsitään ja pohditaan juuri tällä hetkellä. Valtion budjetin liikkumavara on käytännössä liki olematon.

Suomen on oltava aktiivinen myös EU-rahoituksen saamiseksi. Esimerkiksi ydinverkon rautatiehankkeiden perusparantamisen on tässä mahdollisuus.

Suomen on mahdollista saada EU:n tukea 200 miljoonan euron verran. Tämä edellyttää kuitenkin hallitukselta vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvia investointipäätöksiä.

Myös Varsinais-Suomessa on eri puolilla liikenneväylien korjaus- ja kehittämistarpeita paljon. Maakuntaan tuli tehdyllä korjausvelkaa pienentävällä päätöksellä yli 30 miljoonaa teiden ja siltojen korjaamiseen.  Tärkeää on, että nyt päästiinn liikkeelle ja tärkeää on jatkaa.

 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.2.2016.

 

Maatalouden hallinnon taakkaa on välttämätöntä purkaa ja vähentää sekä hallinnon että valvonnan osalta.

Valvonnan osalta on tärkeää, että valvontaa ei tehdä vain sen itsensä vuoksi. Tämä koskee myös erityisesti maataloutta. Tarkastukset on tehtävä riskiperusteisesti ja valvonnan tulee olla riskiperusteista myös maatalousmenoissa. Periaate on ollut esillä jo pitkään EU:ssa, mutta sitä ei ole saatu etenemään.

Suomi haluaisi, että tilojen tarkastuksia tehtäisiin enemmän riskiperusteisesti. Nyt maatalouskomissaari Phil Hogan on esittänyt, että maat joissa tarkastuksissa virheiden määrä on alle kaksi prosenttia, tarkastus pitäisi tietyissä tapauksissa tehdä vain yhdelle prosentille tilojen pinta-aloista,  nykyisen viiden prosentin osuuden sijaan. Mielestäni EU:ssa tuijotetaan liikaa yksittäiseen virheprosenttiin ja sen kymmenyksiin. Tässä olisi parempi lähteä hallintojärjestelmien toimivuudesta eri jäsenmaissa. Niissä maissa, joissa maatalouden hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) toimii, pitää riittää prosentin pinta-alojen tarkastus. Esimerkiksi Suomi ja Viro ovat maitä, joissa hallinto-ja valvontajärjestelmä toimivat riittävän hyvin.

Komissio ei ole julkistanut, missä maissa virheitä on alle kaksi prosenttia. Suomi pärjännee kyllä tälläkin mittarilla, mutta se on liian byrokraattinen, eikä se luo jäsenmaille riittävää tahtotilaan laittaa järjestelmä kuntoon.

Suomessa normien purku ja sujuvoittaminen on Sipilän hallituksen toimesta lähtenyt hyvin liikkeelle. Tehtävästä ei suoriuduta hyvin, ellei myös Euroopan unioni hoida omaa osuuttaan. Suomen on nostettava asia esille sekä komission johdon tasolla että myös vahvasti EU:n neuvostossa. Myös Euroopan parlamentissa on oltava asiassa aktiivisia. EU-tasolla säädösten yksinkertaistamisesta on pitkään puhuttu, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Komissio ei ole tarttunut kunnolla Suomen esittämiin maatalouden byrokratian purkamisen tavoitteisiin. Yksikään maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen toimesta tehdyistä Suomen ehdotuksista maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ei ole vielä edennyt, tai niistä ei ole ainakaan vielä innostuttu. Ministeri Tiilikainen on kritisoinut aiheellisesti maatalouskomissaari Phil Hogania ja komissiota yksinkertaistamisen hitaudesta.

Esimerkiksi pinta-alojen mittaamisen tarkkuutta pitäisi lieventää, kotieläintilojen rikkeitten ja rangaistusten suhdetta kohtuullistaa ja maaseudun kehittämisrahaston tukien valvontaa helpottaa. Pinta-alojen hyväksyttävää muutosta pitäisi kasvattaa kohti puolta hehtaaria. Nykyisin pinta-ala saa muuttua 0,1 hehtaaria ilman rangaistusta. Rikkeisiin nähden rangaistukset ovat aivan liian suuria.

Maakunnissa ja maakuntakeskuksissa kannattaa nyt tarttua aktiivisesti hallituksen kärkihankkeisiin – biotalouteen, osaamiseen ja koulutukseen ja kokeiluihin. Myös hallituksen rakenneuudistukset pitää nähdä mahdollisuutena.

Hallitus julkaisi tiedot ja aikataulun hallitusohjelman strategisten painopistealueiden etenemisestä. Vuosina 2016–2018 hallitus panostaa miljardi euroa 26 kärkihankkeeseen ja sitä koskeviin noin 80 toimenpiteeseen. Nämä rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla. Maakuntien onkin nyt pyrittävä aktiivisesti hyödyntämään tulevia kärki- ja kokeiluhankkeita. Myös 600 miljoonan panostus erityisesti perustienpidon korjauksen korjausvelkaan on taloudenkin kannalta hyvin tärkeä.

Varsinais-Suomi on suurten muutosten pyörteissä ja viimeisimmät talouden ja työllisyyden luvut ovat erityisesti Salon tilanteen takia haastavat. Hallituksen muutosohjelma luo viiden strategisen painopistealueen ja niitä koskevien kärkihankkeiden avulla mahdollisuuksia maakunnan toimijoille. Maakunnan kannalta merkittäviä kädenojennuksia ovat muun muassa hallituksen mittavat valtakunnalliset 300 miljoonan euron panostukset sekä biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin että osaamiseen ja koulutukseen.

Tulevat biotalouteen liittyvät kärkihankkeet tulevat investointien ja normien purkamisen kautta toimimaan myös maatalouden ja alkutuotannon hyväksi. Valtion noin 100 miljoonan lisärahoitus Maatilatalouden kehittämisrahastoon luo turvaa maatalousyrittäjien investointipäätöksiin. Kärkihankkeissa tullaan panostamaan myös Itämeren suojeluun sekä sinisen biotalouden kokeiluhankkeisiin. Tavoitteeksi asetettiin, että Suomi on biotalouden ja cleantechin edelläkävijä vuonna 2025.

Varsinais-Suomi olisi otollinen ja erinomainen hallituksen kaavailemien kokeilujen kasvualusta. Kannatan erilaisia kokeiluja ja esimerkiksi hallituksen suunnitteleman perustulokokeilun mahdollistamista alueellamme. Salo voisi olla tähän sopiva alue. Tärkeänä tavoitteena tulee olla erilaisten kannustinloukkujen vähentäminen. Työn vastaanottaminen tulee tehdä kannattavaksi.

Suomella on nyt strateginen hallitusohjelma. Se on tässä muutoksessa erityisen tärkeä ja ansaitsee laajan tuen. Ilman jämeriä aikatauluja on vaikea saavuttaa haluamiaan tavoitteita. Maan hallitus on osoittanut johtajuutta asettaessaan selkeän aikataulun muutosohjelmalleen. Myös maakunnissa tulee myötäelää aktiivisesti tämän kalenterin kanssa.

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 5.9.2015.

Biotalous on yksi hallitusohjelman keskeinen strateginen tavoite. Kymmenen vuoden tavoite on vaativa ja hyvä. Sen mukaan Suomi on kymmenen vuoden jälkeen bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Tavoitteen mukaan kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan uusia työpaikkoja merkittävästi sekä saavutetaan ilmastotavoite ja Itämeren hyvä ekologinen tila.

Nykyiselläänkään biotalous ei ole pikkujuttu. Muun ohella se kattaa koko maa- ja metsätalouden. Suomen biotalouden tuotanto on yli 64 miljardia euroa vuodessa ja biotalous työllistää suoraan 285 000 henkeä eli 11 prosenttia työllisistä. Biotalouden viennin arvo yli 17 miljardia euroa eli 30 prosenttia viennistä.

Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin tähtäävä strateginen tavoite sisältää useita kärkihankkeita. Biotalouteen liittyvän keskeisen kärkihankkeen mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin. Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Monipuolistamalla metsästä saadaan uusia tuotteita. Puusta kun voidaan tehdä nykyään melkein mitä vain.

Perinteisessä elintarvike- ja maatalousmaakunnassa Varsinais-Suomessa biotalous on tuttu asia. Ruoan, energian, voiteluöljyjen, lääkkeiden ja kuitujen tuotannosta on monia esimerkkejä. Varsinais-Suomen liiton strategiassa biotalous ja sen mahdollisuudet ovat nyt myös lippulaiva. Maakuntavaltuuston kokouksessa 8. kesäkuuta asiasta käytiin hyödyllinen keskustelu.

Täällä Varsinais-Suomessa tärkeä kehityskohde on niin sanottu agrobiotalous eli peltopohjainen tuotanto. Hallitusohjelmassa otetaan huomioon myös veteen liittyvät elinkeinot ja osaaminen. Tämä sininen biotalo voi olla myös kasvun mahdollistaja. Maakunnassamme on tarjolla monitasoista luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta sekä Luonnonvarakeskuksen ja Eviran toimipaikkoja.

Biotalous käsitteenä kattaa uusiutuvien luonnonvarojen kokonaisvaltaisen käytön. Kiertotalous pyrkii vihreään kasvuun resurssien uudelleenkäytön ja uudelleenjalostamisen kautta. Biotalouteen investoiminen hyödyttää samalla siirtymistä kohti energiaomavaraisuutta ja kestäviä ympäristöratkaisuja. Yhdyskuntajätteen kierrätysastetta tullaan nostamaan vähintään 50 prosenttiin.

Biotalouteen liittyvää yritystoiminnan hallinnollista taakkaa on kevennettävä. Tavoitteena on konkreettisesti keventää maatalouteen kohdistuvia tukiehtoja, valvontoja sekä sanktioita. Samoin digitalisaatio luo suuren potentiaalin biotalouden kehitykselle. Tämä tarkoittaa parempia palveluita sekä tehokkuuden kasvua. Hallitus edistää uuden teknologian käyttöönottoa esimerkiksi cleantech-sektorin pilottihankkeilla.

Maataloudessa, joka on biotalouden pohja, on akuutti kannattavuuskriisi ja likviditeettiongelmia. Valtiontalouden säästöjä kohdistuu yleisten kaikkia koskevien säästöjen lisäksi myös jossain määrin suoraan maatalouteen. Niitä pyritään hallitusohjelman mukaisesti suuntaamaan muualle kuin maataloustukiin. Kohteena on lähinnä hallinto ja päällekkäinen tutkimus. Kannattavuutta pyrintään parantamaan normien purkamisen lisäksi tukien ennakkomaksuilla, lainoituksen keinoin sekä alentamalla tuotantokustannuksia.

Tehtävässä onnistuminen ei ole helppoa. Myös markkinatilanteen pitää parantua.

Hyvänä asiana voidaan pitää myös hallituksen päätöstä panostaa suomalaisen ruuan markkinointiin ja brändäämiseen, jolla saadaan lisävauhtia elintarvikkeiden kotimarkkinoille sekä vientiin.

Samalla hallitus lupaa lisätä suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Tällä on myönteinen vaikutus.

Varsinais-Suomi on hyötynyt ja hyötyy biotalouden investoinneista kasvavan työllisyyden sekä talouskasvun muodossa. Siihen on nyt koko maakunnassa tartuttava entistäkin tehokkaammin.

 

Raskas hallinnollinen taakka ja tarpeeton byrokratia, monimutkaiset lupakäytännöt ja pitkät valitusprosessit nousevat esiin jatkuvasti keskusteluissa varsinkin yrittäjien ja viljelijöiden kanssa. Myös kansalaisten asiointi julkisissa palveluissa koetaan usein tuskallisen monimutkaiseksi.

Uusi hallitus tarttuu tähän ongelmaan strategisessa ohjelmassa vahvasti. Hallitusohjelmassa on tähän  viisi kärkihanketta, joiden tavoitteena on ottaa tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa säätelyä ja byrokratiaa.

Keskeistä on purkaa normeja, sujuvoittaa lupakäytäntöjä, järkevöittää valitusprosesseja, ottaa käyttöön kokeilukulttuuri ja parantaa yleensäkin johtamista ja toimeenpanoa. Ensinnäkin toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijassa digitaalisiksi. Toisekseen sääntelyn purkamisella kevennetään hallinnollista taakkaa.

Välittömästi pitää ryhtyä purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita. Lainsäädännöstä pitää perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Lupaprosesseja koskien pitää antaa kansalaisille palvelulupaus.

Maatalouden kannalta on tärkeää, että hallinnollisen taakan ja byrokratian karsinta oltava keskeisenä tavoitteena EU vaikuttamisessa. Merkittävä osa säädöksistä annetaan EU-asetuksina, jotka ovat suoraan sovellettava oikeutta. Esimerkiksi viherryttämisen ehtoja on selkiytettävä. Tukihakemuksen virheitä on oltava mahdollista korjata myös jälkikäteen. Pinta-alojen määrittämisessä käytettyjen toleranssien pitää olla nykyistä korkeammat. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa peltolohkojen pinta-ala on pieni ja lohkot rajoittuvat metsään tai vesistöihin. Hallinnon hyväksymän ja määrittämän pinta-alan on tuotava viljelijälle suoja sanktioilta. Valvonnat pitää pystyä kohdentamaan paremmin riskiperusteisesti ja niiden määrää pitää voida esimerkiksi Suomessa, jossa hallinto- ja valvontajärjestelmät  toimivat, vähentää.

Viranomaisten keskinäiset valitukset turhauttavat. Ohjelman tavoitteena on minimoida viranomaisten keskinäisten valitusten määrä esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä.

Tehtävä ei kokonaisuutena ole helppo eikä yksinkertainen.  Esimerkiksi normien purkamisessa pitää edetä paljolti normi kerrallaan. Digitalisaation hyväksikäyttö ja hyvät toiminnan indikaattorit ovat tässä työssä tärkeitä. On vaikutettava myös siis  EU-tasolla ja onneksi sillä tasolla on myös nyt yritystä byrokratian vähentämiseksi.

Ohjelmassa on oleellista myös se, että valtioneuvoston yhteyteen perustetaan lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu.  Julkisen sektorin johtamisen laadun parantamiseksi käynnistetään erityinen ohjelma. Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetetaan uusiksi virkamieshyveiksi perinteisten rinnalle.

 

Eduskunnassa 29.5.2015,

Olavi