Artikkelit

Keskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

 

Eduskunta 22.6.2016

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 

 

Kunnossa oleva Suomi pärjää murroksessa

Elämme murrosaikaa. Syyriassa soditaan ja Lähi-idän ongelmat ovat pahentuneet. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto koettelee Eurooppaa. Venäjän talouden kehitys ja kansainvälisen talouden poliittiset riskit luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Epävarmuutta on jo pidempään lisännyt Britannian huominen kansanäänestys.

Keskusta tähdentää, että Suomen on murrosaikana huolehdittava ennen muuta kahdesta asiasta.

Ensinnäkin, on harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Toiseksi, meidän on laitettava taloutemme ja työllisyytemme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Näin voimme turvata suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. 

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon.  Suomi päätyi kuilun partaalle.

 

Velkaantumista taitetaan

Hallituksen vaihtumisesta on reilu vuosi. Uuden, keskustajohtoisen hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä on ollut ja on työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Ennen kaikkea Suomella on vihdoin suunta.

Viikko sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu, historiallinen kilpailukykysopimus. Sen on arvioitu luovan 35 000 – 45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Sillä palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta jokaiseen vastasyntyneen äitiyspakkaukseen ei tarvitse enää tulevaisuudessa laittaa mukaan 100 000 euron velkakirjaa vuosittaisesta lisävelasta.

Kilpailukykysopimus on ollut ja on Suomen työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Se tuo kilpailukykyä ja lisää luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta maamme taloudessa. Samalla sopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Kiitos kuuluu ennen muuta vastuunsa tunteneille liitoille ja pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi ponnisteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

Nyt on yhteistyössä voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun. Ensinnäkin, talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava. 

Toiseksi, työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Kolmanneksi, meidän on jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta Keskusta esittää.  

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Keskusta edellyttää, että hallitus jatkaa maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun mahdolliset EU-ratkaisut tiedetään.

Neljänneksi, ensi vuoden veronalennukset ertyisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Aikaa on vielä.

Viidenneksi, meidän on jatkettava työelämän ja -markkinoiden uudistamista. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

 

Työllisyyden parantuessa rakennamme yhteistä hyvää

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän: työtä, turvaa ja toimeentulon. Mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä.

Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia. Esimerkiksi takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon. Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskusta tukee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017 – 2020. Maamme nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten hyvin selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

 

Sote-uudistus eli sosiaali- ja terveyshuollon uudistus on nyt liikkeellä. Lähtökohtana on, että tehdyllä ratkaisulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja koko Suomessa, turvata ihmisten lähipalvelut ja säästää tuntuvasti veronmaksajan varoja pitemmällä tähtäimellä.

Maakuntapohjaiset itsehallintoalueet ovat uudistuksen pohjana. Tämä linjaus itsehallintoalueista ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta antaa alueille ja alueiden asukkaille mahdollisuuden kehittää omalle seudulle parhaat ja sopivimmat ratkaisut.

Päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on myös tulevaisuudessa julkisella vallalla, mutta hoito- ja hoiva alan yritykset ja järjestöt voivat täydentää palveluja.

Ratkaisulla luodaan Suomeen kansanvaltainen itsehallinto. Muutos on historiallinen. Yhteisistä asioista päättäminen on tulevaisuudessa aidosti maakuntien ihmisten käsissä.

Lääkäriin on päästävä, sairaudet on hoidettava, sosiaalipalvelujen on toimittava ja ne on tehtävä siellä, missä ihmiset ovat. Uskonkin, että tämä tapahtuu parhaiten niin, että päätöksenteko on lähellä ihmistä ja laajemmilla hartioilla eli uusilla itsehallintoalueilla.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja erilainen eri osissaan.  Varsinais-Suomi on myös ainutlaatuinen maakunta. Maakunnan koko itsehallintoalueena ja samalla Sote-alueena riittää hyvin. TYKS yliopistollisena sairaalana tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja laajemminkin Satakunnan ja Pohjanmaan suuntaan. Tämä yhteys ja mahdollisuus on tärkeä säilyttää ja samalla TYKS:n kehitys huippusairaalana.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin seudulliset aluesairaalat Loimaalla, Salossa ja Uudessakaupungissa liittyivät tämän vuoden alussa osaksi yhtä TYKS-sairaalaa. TYKS-Loimaalla, TYKS-Uudessakaupungissa ja TYKS-Salossakin on jo edetty sote-uudistuksen suunnassa ja haettu mm. perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä.

Tärkeää on, että sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti seudullisten yksiköiden rooli on toimiva ja vahva yhden sairaalan kokonaisuudessa. Tämä edellyttää erikoissairaanhoidon lähipalvelujen saatavuutta ja yksiköiden erikoistumista, perussairaanhoidon toimivuutta ja 24/7 päivystysvalmiutta.

Terveydenhoidon ja keskeisten sosiaalipalvelujen järjestäminen uudistuksessa eroaa kuntapohjasta.  Toimijoiden määrä siten vähenee paljon. Se on seka haaste että mahdollisuus kuntien uudelle roolille.

Kunnat ovat jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan pohja, mutta nyt ne voivat keskittyä vastaamaan elinvoimasta ja kuntalaistensa muista palveluista entistä paremmin, kun keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut hallinnoidaan isommalla alueella. Kuntien välisiä kuntayhtymärakenteita voidaan purkaa ja pakkoliitospuheet unohtaa.

Vierailullaan Varsinais-Suomessa ministeri Rehula antoi maakunnassa tehdylle työlle tunnustusta ja kehoitti aktiivisuuteen.  Sote-uudistuksessa on tarvittavaa valtionohjausta, mutta varsinainen uudistus tehdään Varsinais-Suomessa varsinaissuomalaisten toimesta.

Sote-uudistus alkaa vuonna 2019. Aikaa on mutta ei hukattavaksi. Tehdään Varsinais-Suomeen nyt mahdollisimman hyvä ihmisten lähi- ja erityispalvelut hyvin turvaava uudistus.

 

 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 25.11.2015.

Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmat johtuvat pitkälti siitä, että emme ole vuosiin kyenneet yhteiskuntana uudistumaan. Viime vaalikaudella käytännössä lähes kaikki jäi tekemättä.

Uudistuminen on sitä, että asioita tehdään kokonaan uudella tavalla. Sitä tarvitaan jatkuvasti, kun elämme eurossa ja koko ajan muuttuvassa maailmassa. Meidän suomalaisten leipä ohenee ohenemistaan, jos emme tee rohkeita ratkaisuja. Suunnan muuttamisen aika on nyt.

Keskustalle tekemättömyys ei ole vaihtoehto.  Suomi on laitettava kuntoon. On saatava lisää työpaikkoja, palvelut on turvattava, heikoimmista on pidettävä huolta ja koko maata on kehitettävä tasapainoisesti.

 

Luontaiset vahvuutemme työllistävät

Hallitus on osoittanut Suomen uudistamiseen miljardi euroa seuraaville kolmelle vuodelle. Tulevaisuutta rakennetaan siis määrätietoisesti.

Uudistamisen lisäksi joudumme myös säästämään, mutta näitä asioita ei pidä varsinkaan tietoisesti sotkea. Tänään keskustelemme siitä, millainen Suomi on kymmenen vuoden kuluttua.

Ei ole sattumaa, että suuri osa hallituksen uudistuksiin osoittamista rahoista käytetään työllisyyden, koulutuksen ja biotalouden yhdistelmään. Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, kun tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme ja otamme laajan maamme voimavarat täysimittaisesti käyttöön.

Kestävään kehitykseen perustuva biotalous on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin, mutta se edellyttää huippuosaamista. Siksi hallitus toteuttaa isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.

Keskusta pitää tärkeänä, että hallitus on osoittanut 600 miljoonaa euroa Suomen teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä koko maan voimavaroja ei saada hyödynnettyä ja työllistävä biotalous ei etene. Ja jos emme nyt laita tätäkin asiaa kuntoon, 15 vuoden päästä lasku on viisinkertainen.

Samaan aikaan meidän on tehtävä suomalainen työ uudelleen kannattavaksi ennen kaikkea madaltamalla työllistämisen hintaa ja purkamalla tarpeetonta byrokratiaa. Suomalaisia pitää vapauttaa työntekoon, yrittämiseen ja sujuvampaan arkeen.

Keskusta vetoaa edelleen sen puolesta, että työmarkkinoilla kyetään sopimaan kilpailukykymme parantamisesta. Viemällä uudistukset määrätietoisesti läpi valamme uskoa ja luottamusta siihen, että Suomeen kannattaa investoida, luoda työpaikkoja ja rakentaa koteja.

Parempi työllisyys on myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Suomeen tulevien ihmisten parasta kotouttamista. Keskusta haluaa ottaa käyttöön uudenlaisia ratkaisuja ja kokeiluja maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistymiseksi.

 

Palvelut kuntoon

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata lähipalvelut jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa myös tulevaisuudessa.

Jos sote olisi alun alkaen tehty laajassa yhteistyössä yli puoluerajojen, olisimme jo pitkällä. Se ei valitettavasti edellisen vaalikauden hallituksille sopinut. Nyt hallitus linjaa uudistuksen lokakuun aikana.

Keskusta tukee hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan palvelujen järjestäminen siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Tällainen ratkaisu mahdollistaa ylipäätään laajemman päätösvallan siirron alueille niiden kehitykselle tärkeissä asioissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan myös siksi, että rahat riittäisivät. Alati kasvavat menot on saatava hallintaan.

Meillä on jo erinomaisia esimerkkejä uudesta ajattelusta ja digitalisaation mahdollisuuksista. Esimerkiksi runsaan puolen miljoonan euron satsauksella verensokerin ja sydänystävällisen ruuan omaehtoisiin seurantatapoihin on säästetty miljoonia euroja yhteisiä rahojamme. Verenpaineenkin voi mitata mieluummin kotisohvalla tai byrokraattisen lupamenettelyn voi korvata sähköisellä ilmoituksella.

Keskusta pitää tärkeänä, että hyvinvointiyhteiskuntaa muutoin uudistettaessa painopistettä siirretään kotien hyvinvoinnin tukemiseen niin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kuin omaishoidon parantamisella.

 

Uudistuminen on mahdollisuus

Muutenkin epävarmoina aikoina muutos voi huolestuttaa ja jopa pelottaa, koska se merkitsee usein jostain vanhasta luopumista ja kokonaan uuden alkua. Kuitenkin juuri nyt kykymme uudistua ja uudistaa mahdollistaa uudet työpaikat ja turvaa hyvinvointimme.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen vaativassa tehtävässä. Tähdennämme, että nyt jos koskaan Suomen ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä. Rakennetaan nyt työllisyyden siltaa. Tehdään yhdessä muutos, joka sysää asioita eteenpäin ja laitetaan Suomi yhdessä kuntoon.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä,

Keskustan ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 7.10.2015, aiheena pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista.