Artikkelit

Keskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

 

Eduskunta 22.6.2016

Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 

 

Kunnossa oleva Suomi pärjää murroksessa

Elämme murrosaikaa. Syyriassa soditaan ja Lähi-idän ongelmat ovat pahentuneet. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto koettelee Eurooppaa. Venäjän talouden kehitys ja kansainvälisen talouden poliittiset riskit luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Epävarmuutta on jo pidempään lisännyt Britannian huominen kansanäänestys.

Keskusta tähdentää, että Suomen on murrosaikana huolehdittava ennen muuta kahdesta asiasta.

Ensinnäkin, on harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Toiseksi, meidän on laitettava taloutemme ja työllisyytemme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Näin voimme turvata suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. 

Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon.  Suomi päätyi kuilun partaalle.

 

Velkaantumista taitetaan

Hallituksen vaihtumisesta on reilu vuosi. Uuden, keskustajohtoisen hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä on ollut ja on työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Ennen kaikkea Suomella on vihdoin suunta.

Viikko sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa allekirjoitettiin pitkään neuvoteltu, historiallinen kilpailukykysopimus. Sen on arvioitu luovan 35 000 – 45 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistus etenee. Sillä palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa. Keväällä hallitus päätti neljän miljardin euron säästöistä tälle vaalikaudelle. Ne on tehtävä, jotta jokaiseen vastasyntyneen äitiyspakkaukseen ei tarvitse enää tulevaisuudessa laittaa mukaan 100 000 euron velkakirjaa vuosittaisesta lisävelasta.

Kilpailukykysopimus on ollut ja on Suomen työllisyys- ja talouskäänteen edellytys. Se tuo kilpailukykyä ja lisää luottamusta, vakautta ja ennustettavuutta maamme taloudessa. Samalla sopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Missään toisessa Euroopan maassa vastaavaan ei ole kyetty. Kiitos kuuluu ennen muuta vastuunsa tunteneille liitoille ja pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi ponnisteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

Nyt on yhteistyössä voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun. Ensinnäkin, talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava. 

Toiseksi, työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Kolmanneksi, meidän on jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta Keskusta esittää.  

Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Keskusta edellyttää, että hallitus jatkaa maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun mahdolliset EU-ratkaisut tiedetään.

Neljänneksi, ensi vuoden veronalennukset ertyisesti työn verotuksen keventämiseksi voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimukseen saadaan mukaan 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Aikaa on vielä.

Viidenneksi, meidän on jatkettava työelämän ja -markkinoiden uudistamista. Uusi neuvottelukierros on edessä jo reilun vuoden päästä. Myös silloin työllisyyden parantamisen on oltava tärkeintä. Parhaiten siinä onnistutaan Suomen mallilla ja paikallista sopimista yhteistyössä lisäämällä.

 

Työllisyyden parantuessa rakennamme yhteistä hyvää

Hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla on nyt yli 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Maamme työttömät ansaitsevat valoisamman tulevaisuuden näkymän: työtä, turvaa ja toimeentulon. Mitä enemmän työllisyys saadaan paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä.

Säästöistä huolimatta olemme pystyneet tekemään myös parannuksia. Esimerkiksi takuueläkettä on korotettu ja korotetaan. 300 000 pienituloisinta suomalaista on vapautettu YLE-verosta. Omais- ja perhehoitoa laitetaan vihdoin kuntoon. Talouden tilanteen niin salliessa parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi on jatkettava. Nimenomaan hallituksen ja eduskunnan on pidettävä niiden suomalaisten puolta, joilla ei ole rahamiehiä ja -naisia tai etujärjestöjä tukenaan.

Keskusta tukee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017 – 2020. Maamme nousu ei tule ulkoapäin, vaan parempi tulevaisuus on tehtävä itse, uudistamalla ja sopimalla sekä tekemällä. Suomi on laitettava kuntoon. Vain siten hyvin selviydymme koko ajan vaativammaksi muuttuvassa maailmassa.

 

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä Keskustan Vihreässä Vapussa Turussa 1.5.2016 klo 12.00

 

Vapusta yhteisen tekemisen juhla!

Suomi nousee vain yhteistyöllä – Euroopan esimerkkien rohkaistava ja varoitettava

 

Suomen kaltainen maa nousee vain sillä, että vienti saadaan uudelleen vetämään ja investoinnit tänne kotimaahan liikkeelle ja sitä kautta luodaan työpaikkoja. Tästä yhteiskuntasopimuksessa on kyse, ja siksi se on nyt saatettava liittojen soveltamisneuvotteluissa mahdollisimman laajasti työehtosopimuksiin.

Suomi ei nouse itseään hiuksista vetämällä tai keskenään riidellen. Avoimen maailmantalouden, kovan kansainvälisen kilpailun ja yhteisvaluutta eron oloissa Suomessa tarvitaan uudistamista ja uudistumista, sopimista ja tärkeimpänä yhteistyötä.

Pitkäjänteisesti vaikeitakin uudistuksia tehneet maat, kuten Irlanti ja Baltian maat, ovat pystyneet laittamaan talouttaan kuntoon ja kasvuun ja siten luoneet edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille. Vastaavasti niissä maissa, joissa uudistukset poliittista ja muista syistä ovat keskeytyneet, talouden ongelmat ovat kärjistyneet ja sen seurauksena etenkin kaikista heikoimmat kärsivät.

Kreikka on tästä äärimmäinen hyvä huono esimerkki. Myös esimerkiksi Portugalista kuuluu huolestuttavia uutisia. Meillä suomalaisilla on mahdollisuus tehdä ratkaisut itse varsinkin, kun neuvottelutulos yhteiskuntasopimuksesta on jo lisännyt luottamusta talouteemme ja talouden vuosia jatkunut miinusmerkkinen alamäki on vaihtunut hienoiseksi plusmerkkiseksi ylämäeksi.

Mitä laajemmalla yhteistyöllä tulevaisuuden isoissa asioissa, ennen muuta yhteiskuntasopimuksessa sekä sote- ja maakuntauudistuksessa sekä hallitusohjelman työllistävissä kärkihankkeissa  päästään eteenpäin, sitä enemmän luomme Suomeen luottamusta ja edellytyksiä investoinneille, yrittämiselle, työnteolle ja ihmisten toimeentulolle ja kuluttamiselle. Ja sitä paremmin voimme pitää huolta kaikista heikoimmista.

Urheilussa parhaiden joukkueiden menestyksen salaisuus on yhdessä tekemisessä. Katsokaa Pikkuleijonia. Sama on nyt ymmärrettävä valtakunnallisesti sekä yrityksissä, työpaikoilla ja etujärjestöissä. Yhdessä joustavuutta hakien, mutta samalla ihmisten riittävästä turvasta huolehtien, voimme turvata työpaikat, luoda uusia työpaikkoja ja pelastaa yhteisen hyvinvointimme. Olkoon tämä vappu yhdessä tekemisen vappu.

 

Lisätietoja: kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, puhelin 040 532 6633

 

Tervetuloa Liikenneiltaan Loimaalle Suomen Maatalousmuseo Sarkaan (os. Vanhankirkontie 383) tiistaina 22.3. klo 18.00. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista liikenneasioista. Keskustelua alustavat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sekä kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Olavi Ala-Nissilä.            

 

Liikenneilta Loimaa

Euroopan komission talousennuste on Suomen kannalta karua luettavaa. Sen mukaan vain Kreikassa talous kasvaa heikommin kuin meillä. Halpa öljy, erittäin elvyttävä rahapolitiikka ja suhteellisen heikko eurokaan eivät ole Suomea kunnon myötätuuleen puhaltaneet. Kun tähän lisää sen, että maailmantalouden kasvuennustetta rukataan alaspäin, tilanteemme on hyvin vakava.

On siis yhdestoista hetki tunnustaa tosiasiat. Kuten se, että Suomi syö enemmän kuin tienaa. Ja se, että kokonaisveroastetta nostamalla tuota epäsuhtaa ei umpeen kurota. Jo nyt jokaiseen äitiyspakkaukseen voisi liittää 100 000 euron velkakirjan. Vuosittain uutta velkaa otetaan niin paljon jokaista syntyvää lasta kohden.

Midaksen sormea ei ole Euroopan keskuspankissakaan, vaikka se kuinka laajentaisi ja pidentäisi arvopapereiden osto-ohjelmiaan. Papereita painamalla ja numeroita siirtelemällä Suomea ei pelasteta.

Kun EKP ostaa omilla toimillaan aikaa, se on hyödynnettävä. Kuten ovat tehneet syvällä kuilussa käyneet Espanja, Irlanti ja Latvia. Talouden rakenneuudistusten ja julkistalouden tasapainottamistoimien myötä ne ovat päässeet hyvälle kasvu-uralle.

Tilannekuva ei tunnu olevan kaikille vieläkään selvä. Ilmeisesti odotetaan jotain Münchhausen-temppua ja sitä, että lisävelkaantuminen auttaa Suomea. Suomi ei voi kuitenkaan nostaa itseään hiuksista ylös. Suomi on viennistä riippuvainen maa. Meillä on isoja rakenteellisia ongelmia työllistymisen esteinä. Viime vaalikaudella korotettiin vain verotusta aivan tappiin ja melkein kaikki uudistukset jätettiin tekemättä.

Suomen taloudessa tarvitaan luottamusta, jotta yritykset investoivat ja työllistävät ja ihmiset rakentavat koteja ja tekevät hankintoja. Luottamus ei synny pelkistä puheista. Tarvitaan tekoja, jotka kohentavat kilpailukykyämme, jotka vakauttavat julkisen talouden, ja jotka uudistavat vanhoja toimintatapoja.

Uudistusten tietä tulee nostaa kilpailukykymme tasoa suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kyse on esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämisestä ja kannustinloukkujen purkamisesta. Hallitus on aiemmin esitellyt toimintasuunnitelmansa kärkihankkeista ja reformeista. Saavutettu sote-ratkaisu ja sen toimeenpano tulee olemaan keskeinen osa hyvinvointimme tulevaisuutta.

Suomen uudistumiseen tullaan seuraavan kolmen vuoden aikana käyttämään miljardi euroa. Näistä suurin osa osoitetaan työllisyyteen, koulutukseen ja biotalouteen. Viimeisin on lupaavin mahdollisuus uusiin työpaikkoihin.

Toimintatapoja uudistamalla pitää luoda yhä sujuvampia edellytyksiä yrittämiselle, työnteolle ja ihmisten arkiaskareisiin. Normien purkaminen etenee jo ripeää vauhtia jokaisessa ministeriössä. Digitalisaatio ja älykkäät sovellukset ovat totta kai iso mahdollisuus.

Pieniä positiivisia signaaleja taloudessa jo on. Mahdollisuudet myönteiseen kierteeseen olisi kovalla yhteisellä ponnistuksella ja kilpailukykyloikalla.

Seuraavien viikkojen aikana nähdään, syntyykö etujärjestöjen ja hallituksen ja koko Suomen yhteinen ponnistus taloutemme hyväksi. Sitä tarvitaan vakavassa tilanteessa työllisyyden sillan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

 

Julkaistu Verkkouutiset.fi -blogissa 13.11.2015.

Suomen talous-, työttömyys- ja velkaongelmat johtuvat pitkälti siitä, että emme ole vuosiin kyenneet yhteiskuntana uudistumaan. Viime vaalikaudella käytännössä lähes kaikki jäi tekemättä.

Uudistuminen on sitä, että asioita tehdään kokonaan uudella tavalla. Sitä tarvitaan jatkuvasti, kun elämme eurossa ja koko ajan muuttuvassa maailmassa. Meidän suomalaisten leipä ohenee ohenemistaan, jos emme tee rohkeita ratkaisuja. Suunnan muuttamisen aika on nyt.

Keskustalle tekemättömyys ei ole vaihtoehto.  Suomi on laitettava kuntoon. On saatava lisää työpaikkoja, palvelut on turvattava, heikoimmista on pidettävä huolta ja koko maata on kehitettävä tasapainoisesti.

 

Luontaiset vahvuutemme työllistävät

Hallitus on osoittanut Suomen uudistamiseen miljardi euroa seuraaville kolmelle vuodelle. Tulevaisuutta rakennetaan siis määrätietoisesti.

Uudistamisen lisäksi joudumme myös säästämään, mutta näitä asioita ei pidä varsinkaan tietoisesti sotkea. Tänään keskustelemme siitä, millainen Suomi on kymmenen vuoden kuluttua.

Ei ole sattumaa, että suuri osa hallituksen uudistuksiin osoittamista rahoista käytetään työllisyyden, koulutuksen ja biotalouden yhdistelmään. Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, kun tukeudumme luontaisiin vahvuuksiimme ja otamme laajan maamme voimavarat täysimittaisesti käyttöön.

Kestävään kehitykseen perustuva biotalous on lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin, mutta se edellyttää huippuosaamista. Siksi hallitus toteuttaa isoimmat koulutuksen uudistukset vuosikymmeniin.

Keskusta pitää tärkeänä, että hallitus on osoittanut 600 miljoonaa euroa Suomen teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä koko maan voimavaroja ei saada hyödynnettyä ja työllistävä biotalous ei etene. Ja jos emme nyt laita tätäkin asiaa kuntoon, 15 vuoden päästä lasku on viisinkertainen.

Samaan aikaan meidän on tehtävä suomalainen työ uudelleen kannattavaksi ennen kaikkea madaltamalla työllistämisen hintaa ja purkamalla tarpeetonta byrokratiaa. Suomalaisia pitää vapauttaa työntekoon, yrittämiseen ja sujuvampaan arkeen.

Keskusta vetoaa edelleen sen puolesta, että työmarkkinoilla kyetään sopimaan kilpailukykymme parantamisesta. Viemällä uudistukset määrätietoisesti läpi valamme uskoa ja luottamusta siihen, että Suomeen kannattaa investoida, luoda työpaikkoja ja rakentaa koteja.

Parempi työllisyys on myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Suomeen tulevien ihmisten parasta kotouttamista. Keskusta haluaa ottaa käyttöön uudenlaisia ratkaisuja ja kokeiluja maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistymiseksi.

 

Palvelut kuntoon

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata lähipalvelut jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa myös tulevaisuudessa.

Jos sote olisi alun alkaen tehty laajassa yhteistyössä yli puoluerajojen, olisimme jo pitkällä. Se ei valitettavasti edellisen vaalikauden hallituksille sopinut. Nyt hallitus linjaa uudistuksen lokakuun aikana.

Keskusta tukee hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan palvelujen järjestäminen siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Tällainen ratkaisu mahdollistaa ylipäätään laajemman päätösvallan siirron alueille niiden kehitykselle tärkeissä asioissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista tarvitaan myös siksi, että rahat riittäisivät. Alati kasvavat menot on saatava hallintaan.

Meillä on jo erinomaisia esimerkkejä uudesta ajattelusta ja digitalisaation mahdollisuuksista. Esimerkiksi runsaan puolen miljoonan euron satsauksella verensokerin ja sydänystävällisen ruuan omaehtoisiin seurantatapoihin on säästetty miljoonia euroja yhteisiä rahojamme. Verenpaineenkin voi mitata mieluummin kotisohvalla tai byrokraattisen lupamenettelyn voi korvata sähköisellä ilmoituksella.

Keskusta pitää tärkeänä, että hyvinvointiyhteiskuntaa muutoin uudistettaessa painopistettä siirretään kotien hyvinvoinnin tukemiseen niin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kuin omaishoidon parantamisella.

 

Uudistuminen on mahdollisuus

Muutenkin epävarmoina aikoina muutos voi huolestuttaa ja jopa pelottaa, koska se merkitsee usein jostain vanhasta luopumista ja kokonaan uuden alkua. Kuitenkin juuri nyt kykymme uudistua ja uudistaa mahdollistaa uudet työpaikat ja turvaa hyvinvointimme.

Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen vaativassa tehtävässä. Tähdennämme, että nyt jos koskaan Suomen ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä. Rakennetaan nyt työllisyyden siltaa. Tehdään yhdessä muutos, joka sysää asioita eteenpäin ja laitetaan Suomi yhdessä kuntoon.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä,

Keskustan ryhmäpuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 7.10.2015, aiheena pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista.