Hallituksen taloustavoitteet toteutuvat hienosti – jatkaa pitää

Viimeisimmät tiedot työllisyydestä ja taloudesta kertovat, että pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman vaativat taloustavoitteet ovat toteutumassa hienosti. Tämän vaalikauden alussa Suomen talouden tila olikin vakava. Edeltäneellä hallituskaudella oli tullut 100 000 työtöntä lisää, julkinen velka oli kasvanut jopa 5–7 miljardin vuosivauhdilla ja Suomi oli menettänyt kilpailukykyään ja tuottavuuttaan kilpailijamaihin verrattuna todella huolestuttavasti. Myös kyky tehdä päätöksiä ja uudistuksia oli aika surkea. Hieman kärjistäen voi sanoa, että olimme Kreikan tiellä. Samaan aikaan kuitenkin maailmalla ja Euroopassa talous oli ollut selkeässä kasvussa. Keskusta ja puheenjohtaja Juha Sipilä kävivät vaalit teemalla ”Suomi kuntoon”. Hallitusohjelman talousosaan tuli pitkälti keskustan linjaukset. Suomessa tehtiin ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen kaksi keskistä strategista aluetta olivat juuri työllisyyden parantaminen ja velkaantumisen kasvun lopettaminen. Sipilän hallitus linjasi strategisessa ohjelmassaan, että Suomen työllisyysastetta pitää nostaa lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Olimme pahasti jäljessä. Tavoite oli 72 prosenttia hallituskauden alun 69 prosentin tasosta. Tavoitteita sekä työllisyyden että velkaantumisen taittamisen osalta pidettiin oppositiossa heti epärealistisena. Jotkut ekonomistit melkein pilkkasivat. Talouden Arviointineuvosto ei pitänyt niitä juuri mahdollisena. Nyt kuitenkin on selvää, että hallituksen työllisyystavoite ja julkisen talouden tasapainottamistavoite toteutuvat. Ne toteutuvat jopa ennenaikaisesti. Työllisyystavoite on jo käytännössä 72 prosenttia. Velkaantuminen on taittumassa hyvää vauhtia ja velkaantumisen kasvun loppu häämöttää. Se on erityisen tärkeää, sillä suuren maan naapurina elävän pienen maan asioiden ja taloudellisen itsenäisyyden pitää olla aina kunnossa. Eduskunnan keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa lähdetään yleensä siitä, että kaikki paha on hallituksen vika ja mikään hyvä ei ole sen ansio. Eri tekijät vaikuttavatkin talouskehitykseen. Mielestäni on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että kilpailukykysopimuksella, hallituksen strategisella ohjelmalla ja johtamisella sekä tekemisen meiningin ja luottamuksen palaamisilla on ollut tärkeä merkitys. Hallituksen aloitettua luottamuksen paluu näkyi pian sekä kuluttajien että yrittäjien...

Menestyvä maakunta on verkosto

Maakunta jää monelta ymmärtämättä. Tai monet – pormestari mukaanlukien – eivät halua ymmärtää. Suomessa se toteutuessaan purkaa kasoittain erilaisia kuntayhtymiä. Lähes 300 toimijaorganisaatiota sosiaali- ja terveys- ja aluehallinnosta poistuu. Tämäkin on monelta vielä jäänyt huomaamatta. Maakunta ei ole vain maakuntakeskus. Siihen kuuluvat myös kunnat, seudut ja seutukaupungit. Maakuntahallinnossa maakunnalla on omat rajatut tehtävänsä. Kuntapohja on niihin tehtäviin liian pieni. Kaupungeille ja kunnille tottakai jää maakuntahallinnonkin aikana tärkeät kehittämistehtävät ja paljon muuta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on kaupunki-, seutukaupunki- ja maaseutuohjelmat tekeillä tai valmiina. Niitä tarvitaan kaupunkien kehitystä vauhdittamaan. Seutukaupunkeja on 55 ja niissä asuu miljoona ihmistä. Ne ovat olleet keskittymiskehityksessä ja valtion työpaikoissa menettäjiä. Silti monet niistä ovat vahvoja viennin vetureita. Esimerkkeinä voi mainita Uudenkaupungin, Rauman, Iisalmen, Pietarsaaren ja Loimaankin. Edulliset kustannukset, edullinen asuminen ja motivoitunut henkilöstö ovat vahvuuksina. Valmistumassa oleva seutukaupunkiohjelma on tärkeä. Juuri nyt kun työllisyyskehitys on hyvä kaikkialla ja osaajista on kasvava pula, niin maakunta tarvitsee menestyäkseen niin vahvan maakuntakeskuksen kuin menestyvät seutukaupungit ja seudut. Ne sopivat kaikki samaan maakuntahallintoon. Maakuntakeskuksen valta on niissä luonnostaan iso. Maakuntahallinto ei ole heti valmis. Mutta se on tärkeä uudistus. Erityisesti elinvoima-asioissa maakunta voi parhaiten menestyä kaupunkien ja seutujen hyvää yhteistyötä tekevänä verkostona. Tervetuloa...

Kansanedustaja Ala-Nissilä kysyi ruokastrategista ja ilmastonmuutokseen varautumisesta

Kansanedustaja Ala-Nissilä on huolissaan Suomen ruokastrategiasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteemme. Siksi hän kysyikin hallitukselta seuraavan kirjallisen kysymyksen: Vuonna 2018 ja lähivuosina ruokastrategiassa pitää keskittyä isoihin asioihin. Ne ovat maatalouden kannattavuuden parantaminen ja ilmastonmuutokseen ja mahdollisiin kriiseihin varautuminen. Tässä on oleellista niin kotimaassa tehtävät toimet kuin valmistautuminen EU:n uuteen rahoituskauteen.   Ilmastomuutos etenee ja ehkä ennustettua nopeammin. Kuluva talvi on vastannut erityisesti Etelä-Suomessa ennusteita: maa on pysynyt märkänä ja laajoilta alueilta paljaana.   Ilmastonmuutos saattaa olla Suomen maataloudelle uhka, mutta se on myös mahdollisuus. Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmosen mukaan ilmastonmuutos kuivattaa nykyisiä maatalouden päätuotantoalueita, joissa on paljon väestöä. Suomelle Kuhmonen näkee ilmastonmuutoksessa mahdollisuuksia, kun muualla tuotantokyky heikkenee ja kustannukset kasvavat kuivuuden myötä. Tarvitaan nyt muutokset huomioivia strategisia linjauksia.   Syksyllä 2017 oli mittavat satovahingot ja viljelijöiden vaikeudet suurimmassa osassa maata sen seurauksena. Kun maatalouden kannattavuus on heikkoa, ala ei kestä tällaisia sään aiheuttamia vahinkoja. Kannattavuuden ollessa heikkoa, myöskään ruuan halpuuttaminen nykyisellä tavalla ei ole kenenkään etu. Kannattavuuden heikentyessä ei alalle hakeudu riittävästi nuoria viljelijöitä Suomessa eikä Euroopassakaan. Kerran hylättyä tilaa on vaikea saada vuosien kuluttua uudelleen toimimaan. Kyse on tulevaisuuden ruokaturvasta.   Kuhmosen arvion mukaan ilmastonmuutoksen haitat ovat Suomessa suhteellisen pieniä. Näin lienee ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa satovaihtelun riskiä. Tilojen viljelykasvivalikoima tulisikin saada monipuolisemmaksi ja tilojen välistä yhteistyötä rakennettua. Viljelykasvien monipuolisuudessa on nähtävissä mahdollisuus myös kasvisyönnin ja vegaanisuuden yleistyessä. Öljy- ja palkokasvien, eri viljojen ja jopa harvinaisempien erikoiskasvien kuten tattarin, kuminan ja hampun viljelyllä voi tasata satovaihtelun tuomia riskejä ja niille on syntymässä myös kysyntää ruokatrendien myötä. Tällä voidaan myös hoitaa maata ja sen kasvukuntoa.   Ministeri Jari Leppä on ruokastrategiassa aivan oikein nostanut kannattavuuden kärkeen ja ykkösasiaksi....

Kansanedustaja Ala-Nissilä kysyy susien kaatolupien valitusmenettelystä ja vastuullisesta susipolitiikasta

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen susipolitiikasta. Ala-Nissilä on huolissaan kaatolupien vähyydestä ja juridisen näkökulman tulemisesta mukaan.   Meille Varsinais-Suomeen myönnettiin tammikuulle yksi kaatolupa Pöytyän, Oripään ja Loimaan alueelle, vaikka useampia haettiin. Luonnonsuojeluliito Tapiolan Satakunnan ja Varsinais-Suomen piiri teki luvasta kuitenkin valituksen ja se määrättiin täytäntöönpanokieltoon. Käytännössä tällainen kikkailu tekee kannanhoidollisen pyynnin ja häirikkösusienkin kaatamisen käytännössä lähes mahdottomaksi, Ala-Nissilä taustoittaa tilannetta.   Kirjallisessa kysymyksessään Ala-Nissilä sivuaa Suomen susipolitiikkaa laajemminkin. Hän penää luottamusta eri toimijoiden välille ja vaatii uuden kannanhoitosuunnitelman tekemistä.   Vuonna 2014 tehdyssä kannanhoitosuunnitelmassa puhuttiin kauniisti yhteistyöstä ja luottamuksesta, nyt kuitenkin esimerkiksi Metsästäjäliitto on irtisanoutunut suunnitelmasta. Metsästäjien ja tutkijoiden välillä on kuilu ja luottamusta ei tunnu löytyvän. Kanta-arviointia ei pidetä puolin eikä toisin läpinäkyvänä ja avoimena. Siltojen rakentamiseen eri toimijoiden välille vaaditaan nyt aktiivista roolia ministeriöltä. Tämä kysymys koskettaa yhteiskuntaamme laajasti, Ala-Nissilä toteaa.   Ala-Nissilä penää lisäksi suunnitelmaa Suomen susipolitiikasta pitkällä tähtäimellä. Susi on Suomessa luokiteltu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee siitä tiukasti suojellun. Kuitenkin Baltian maissa ja poronhoitoalueilla susi on luokiteltu liitteeseen V mikä tekee siitä yhteisölle tärkeän, mutta vaaditaan ainoastaan hyödyntämisen sääntelyä.   Suomen tulee pohtia, tulisiko laajemmalta osin maassamme tai jopa koko maan osalta susi luokitella liitteeseen V. Susi aiheuttaa meille haittaa ja vaaratilanteita muuallakin kuin poronhoitoalueella.  ...

Keskustan Ala-Nissilä OECD:n maaraportista: Selkeä tuki hallituksen talouspolitiikalle

OECD:n keskiviikkona julkaisema Suomen maaraportti on viimeisin osoitus Sipilän hallituksen talouspolitiikan oikeellisuudesta. Raportti antaa selkeän tuen niille vaikeillekin ratkaisuille, joita talouden vahvan myönteisen käänteen aikaansaaminen on edellyttänyt, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä sanoo. – Nyt talous kasvaa ja työllisyys paranee odotettua tuntuvasti paremmin. Kymmenissä tuhansissa perheissä toimeentulo on kohentunut. Uudistuksia työllisyyden parantamiseksi on jatkettava niin, että seuraavalla vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa työllistyy. Ala-Nissilän mukaan OECD kiinnittää aivan oikein huomiota Suomen verotukseen. – Keskustan tavoite on uudistaa verotusta entistä pitkäjänteisemmäksi, johdonmukaisemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja talouden kasvua tukevaksi. Hallituksen liikkellepaneman verotuksen tiekartan lähtökohtana on entistä ennustettavampi ja työntekoon ja investointeihin kannustava verotus. Verotuksen tiekartta tulee merkittävästi parantamaan verotusjärjestelmämme kehittämismahdollisuuksia. Ensi vaalikauden isoja asioita on sosiaaliturvan uudistaminen. Valmistelu on jo Keskustan johdolla aloitettu. OECD:n raportti tuo arvokkaan lisän tähän keskusteluun. – Sosiaaliturvan uudistamiselle luo hyvän pohjan hallituksen aikaansaama tulorekisteri, joka tulee voimaan 2019. Se mahdollistaa modernin, toimivan ja reaaliaikaisen sosiaaliturvan, joka palvelee ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla ja vastaa meneillään olevaan, koko ajan voimistuvaan työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen, Ala-Nissilä...

Suomeen ei sovi yhden lapsen politiikka

Paljon puhuttu perhevapaauudistus on tarpeellinen. Uudistusta laajalti kannetaan. Keskusta oli ensimmäinen, joka esitti oman mallinsa. Nyt uudistus otti tarvitsemansa aikalisän. Sitä ei voi tehdä vain työelämän ehdoilla ja perheiltä leikkaamalla. Perhevapaauudistuksen pitää aidosti parantaa perheiden tilannetta ja valinnanvapautta, lapsen kasvua ja perheen yhdessäoloa tukien. Syntyvyys on Suomessa laskenut jo kuusi vuotta peräkkäin ja vuoteen 1990 verrattuna vuodessa syntyy yli 12 000 lasta vähemmän. Tästä pitää olla huolissaan. Esillä ollut esitys perhevapaista oli oikeastaan yhden lapsen politiikkaa, sillä tuet olisivat nousseet jonkin verran vain ensimmäisen lapsen osalta. Mutta jo kahden lapsen perheissä – tulotasosta riippumatta – tuet olisivat laskeneet. Erityisen kova perhetukien lasku olisi ollut pienituloisilla (perheen tulot 3 000 euroa kuukaudessa) kahden tai useamman pienen lapsen perheellä, Kelan laskelmien mukaan jopa yli 5 000 euroa kolmen vuoden aikana. Lapsimyönteisyyden kannalta erityisen tärkeää on perheen turvallisuus ja toimeentulo lapsen ensimmäisinä vuosina. Kun lapsimyönteisyyttä ja perheiden elämäntilanteita ajatellaan, tärkeintä on pärjääminen niinä ruuhkavuosina, jolloin lapsi tai lapsia syntyy. Tässä pärjäämiseen kuuluu taloudellisen selviytymisen lisäksi perheiden tarvitsema muukin tuki lähiyhteisöltä ja myös kasvatuksen ja sosiaalityön ammattilaisilta. Kaavailtu uudistus ei olisi toiminut hyvin lapsen ja perheen näkökulmasta. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita myös lastensa hoitotapa varallisuudesta riippumatta. Tasa-arvoa on tärkeää edistää työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava enemmän työnantajien kesken. Tiukasta taloudellisesta asemasta huolimatta pääministeri Sipilän hallitus toteutti 2500 euron kertakorvauksen äidin työnantajalle. Meillä onkin laadukas varhaiskasvatus, joka on avoin kaikille, jotka sitä tarvitsevat työn tai kasvatuksellisten syiden takia. Nyt varhaiskasvatus on pienituloisille suhteellisen edullinen, kun maksuja on merkittävästi alennettu tällä hallituskaudella. Olavi Ala-Nissilä Senior Advisor,...

Valtio, jonka budjetti on aina alijäämäinen

Veljespuolueen mies Emmanuel Macron otti kaksi upeaa vaalivoittoa. Nyt hän ja hallituksensa alkavat toden teolla toteuttaa ohjelmaansa. Haasteet ovat isot. Ranska on hieno maa.  Kaksi ongelmaa kuitenkin tuli tutuksi naapurimaa Luxemburgissa asuessani.  Ranskan valtion budjetti on aina alijäämäinen ja rautatiet kerran kuussa lakossa. Ranskan valtion budjetti on mittavasti alijäämäinen. Itse asiassa se ei ole kertaakaan ollut tasapainossa saati ylijäämäinen neljäänkymmeneen vuoteen. Uusi 39-vuotias presidentti ei ole vielä nähnyt Ranskan ylijäämäistä valtion talousarviota.  Varmaan toivoisi eläessään näkevänsä. Ennuste ei kuitenkaan ole hyvä. Macron on nyt ilmoittanut leikkaavansa valtion menoja 60 miljardilla eurolla viidessä vuodessa ja vähentävänsä 120 000 julkisen sektorin työpaikkaa. Hän aikoo puuttua myös julkisen sektorin avokätiseen eläketurvaan. Lakkoilu on Ranskassa yleistä ja uudistukset vaativat paljon töitä.  Finanssikriisin jälkeen autoteollisuus oli maailmalla isojen uudistusten edessä. Yhdysvaltain kongressi edellytti ennen tukea autoteollisuudelta kilpailukykyä parantavia uudistuksia.  Ranskassa taas tuen ehtona oli, että yhtään työntekijää ei saa irtisanoa. Ei siis ihme, että Macronin tärkeimpänä tavoitteena – ainakin ennen vaaleja – on työmarkkinoiden avaaminen, saada Ranskan jäykkiin työmarkkinoihin joustavuutta.  Paikalliselle sopimiselle on iso tilaus sielläkin. Hän on luvannut myös joustavoittaa säätelyä. Macronin mukaan Saksan suuri kauppataseen ylijäämä vahingoittaa euroaluetta. Ylijäämää tulisi tasata koko euroalueen hyväksi. Epätasapainoa onkin. Mutta Saksan vastaus voi olla lakoninen: Mitä se Eurooppaa hyödyntää, jos Kiinaan myydään Mersuja vähemmän. Macron on selkeästi sitoutunut Eurooppaan.  Hänen kannanotoistaan voi tulkita, että hän haluaa euromaille liittovaltion. Se sisältäisi euroalueen oman budjetin, valtiovarainministerin ja parlamentin. Ne ovat linjassa EU:n tuoreen pohdinta-asiakirjan kanssa. Saksa ja monet pohjoisemmat euromaat nostavat tässä varoituksen sormen moraalikadon (moral hazard) vaarasta. Riskien vähentäminen on pohdinta-asiakirjan uudistusten yksi hyvä tavoite. Se onkin yksi avainkysymyksiä. Mutta vähenevätkö riskit yhteisvastuun, kuten yhteisen työttömyysvakuutuksen,...

Kesäterveisiä eduskunnasta

Vuosi on lähtenyt liikkeelle hyvin. Taloudessa on todella vihdoin tapahtunut käänne. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut. Kun oma eduskuntavaaliteemani oli ”Suomi nousuun”, niin tilanteeseen pitää olla tyytyväinen. Vanhaan ei kannata juuri palata, mutta ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin minusta paljossa tekemättömyyden aikoja. Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen osuutensa. Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu pitää olla kuitenkin hallittua. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edistävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin. Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Tavaravienti kasvoi maaliskuussa 17 prosenttia viime vuodesta, myös palvelualojen vienti vetää hyvin. Kyseessä ei ole tilastoharha, tai yksittäinen suuri kauppa. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan. Työttömyysasteen tavoite on haastava 72 prosenttia. Jos talouskasvu nousee kahteen prosenttiin, ja siihen on mahdollisuudet, tavoite jää riippumaan siitä, miten työ ja sen tarjonta kohtaavat. Ihmisten elämäntilanteissa mm. ylivelkaantuminen, kannustinloukut ja vaikeus nopeasti muuttaa työn perässä ovat todellisuutta. Näihin elämäntilanteisiin pitää hakea ratkaisuja.   Positiivinen rakennemuutos Varsinais-Suomessa on nyt hyödynnettävä Varsinaissuomalaisesta näkökulmasta vuosi on startannut hyvin. Varsinais-Suomessa olemme kohdanneet positiivisen ongelman: teollisuus kasvaa nopeasti, ja työvoimatarve on suuri. Työpaikkoja on...

Valtiovarainministeriön kasvuennusteet putoamassa nopeutuvan kasvun kelkasta

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja talouskasvua. Viimeisen kymmenen vuoden kehityksen vuoksi malli on ollut uhattuna. Viime vaalikauden lopussa Suomi oli kuilun partaalla ja olisi voinut tippuakin sinne, jos sama tekemättömyyden linja olisi saanut jatkua.   Nyt käänne on tapahtunut ja se näyttää osoittautuvan odotettua voimakkaammaksi. Tilastokeskuksen keräämien tuotantolukujen mukaan Suomen talous kasvoi alkuvuonna lähes kolmen prosentin vauhtia. Eurostatin mukaan Suomen talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeinta tahtia euroalueella.   Valtiovarainministeriön prosentin pinnassa olevat kasvuennusteet ovat putoamassa kelkasta. Se tarkoittaa, että  todennäköisyys hallituksen tavoitteiden toteutumiselle on selvästi kasvanut, mikä on hyvä asia kaikkien suomalaisten kannalta. Kasvua tapahtuu nyt kaikilla toimialoilla. Osassa maata on todellinen talouden pöhinä meneillään.   Talouskasvu on paras ja välttämätön keino eriarvoistumista vastaan. On lohdullista, että kipeät toimet eivät ole menneet hukkaan, vaan Suomi on selviämässä yhdestä sen historian pisimmästä taantumista.   Hallituksen uudet toimet entisestään lisäävät työllisten määrää ja hallituksen työllisyysastetta parantava linjaa pitää määrätietoisesti jatkaa. Erityisesti työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen haasteeseen vastaamiseksi pitää ponnistella. Kyse on huolenpidosta, ei kyykyttämisestä. TE-toimistojen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla, jotta jokaisen työttömän henkilökohtaiseen tilanteeseen voidaan paneutua riittävällä tarmolla ja löytää hänelle polku työelämään. Puoliväliriihessä jo mahdollisuuksia liikkua alueellisesti ja ammatillisesti työn perässä edistettiin ja näitä toimia pitää talousarviokäsittelyssä...

Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden – kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia

Kannanotto, julkaistavissa heti 26.4.2017   Verojaoston puheenjohtaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä:   Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden  – kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia   Suomen talouden suunta on kääntynyt myönteiseksi kahdessa vuodessa. Näivettymisen aika on ohi. Päätökset 10 miljardin kestävyysvajeen kuromiseksi on tehty ja hallitusohjelman talouslinja pitää. Velkaantuminen taittuu ja talous kasvaa.   Sipilän hallituksen kehysriihen hyvä onnistuminen takaa, että vahva tekemisen meininki jatkuu koko vaalikauden:   Työn tekeminen on entistä kannattavampaa etenkin lapsiperheille ja kauempaa työhön matkaaville. Tutkimukseen ja tuotekehityksen rahoitusta parannetaan ja panoksia laitetaan kasvu-aloille, kuten matkailuun. Asumistukimenojen kasvua rajoitetaan. Verovälttelyä ja harmaata taloutta suitsitaan. Ylivelkaantuneet pääsevät nopeammin jaloilleen. Vientiyrityksiä autetaan markkinoiden löytämisessä.   – Nämä päätökset luovat talouteen aktiviteettia, jota tarvitsemme. Samaa linjaa tulee jatkaa syksyn budjettiriihessä, jossa tehdään verotuksen tarkempia linjauksiin, jotka ovat myös talouden vauhdittamisen kannalta oleellisia.   -Nyt on tärkeää, että myös etujärjestöt ja muut tahot tekevät omalta osaltaan hyvinvointiamme turvaavia ratkaisuja. Näyttää siltä, että pystymme jatkossa yhä paremmin huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista. Tätä hyvää tulevaisuuden näkymää ei pidä vaarantaa.   Syksyn budjettiriihessä talouden myönteistä suuntaa on edelleen vahvistettava positiivisen rakennemuutoksen alueella ja koko maassa. Jos talous saadaan kahden prosentin kasvu-uralle, kaikki hallituksen tavoitteet toteutuvat. Tästä tavoitteesta ei tule tinkiä. Nyt tehtyjä päätöksiä pitää laittaa ripeästi toimeen.    Lisätietoja: Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. +358 405 326 633...