Raskas hallinnollinen taakka ja tarpeeton byrokratia, monimutkaiset lupakäytännöt ja pitkät valitusprosessit nousevat esiin jatkuvasti keskusteluissa varsinkin yrittäjien ja viljelijöiden kanssa. Myös kansalaisten asiointi julkisissa palveluissa koetaan usein tuskallisen monimutkaiseksi.

Uusi hallitus tarttuu tähän ongelmaan strategisessa ohjelmassa vahvasti. Hallitusohjelmassa on tähän  viisi kärkihanketta, joiden tavoitteena on ottaa tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa säätelyä ja byrokratiaa.

Keskeistä on purkaa normeja, sujuvoittaa lupakäytäntöjä, järkevöittää valitusprosesseja, ottaa käyttöön kokeilukulttuuri ja parantaa yleensäkin johtamista ja toimeenpanoa. Ensinnäkin toimintatavat uudistaen rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijassa digitaalisiksi. Toisekseen sääntelyn purkamisella kevennetään hallinnollista taakkaa.

Välittömästi pitää ryhtyä purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita. Lainsäädännöstä pitää perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Lupaprosesseja koskien pitää antaa kansalaisille palvelulupaus.

Maatalouden kannalta on tärkeää, että hallinnollisen taakan ja byrokratian karsinta oltava keskeisenä tavoitteena EU vaikuttamisessa. Merkittävä osa säädöksistä annetaan EU-asetuksina, jotka ovat suoraan sovellettava oikeutta. Esimerkiksi viherryttämisen ehtoja on selkiytettävä. Tukihakemuksen virheitä on oltava mahdollista korjata myös jälkikäteen. Pinta-alojen määrittämisessä käytettyjen toleranssien pitää olla nykyistä korkeammat. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa peltolohkojen pinta-ala on pieni ja lohkot rajoittuvat metsään tai vesistöihin. Hallinnon hyväksymän ja määrittämän pinta-alan on tuotava viljelijälle suoja sanktioilta. Valvonnat pitää pystyä kohdentamaan paremmin riskiperusteisesti ja niiden määrää pitää voida esimerkiksi Suomessa, jossa hallinto- ja valvontajärjestelmät  toimivat, vähentää.

Viranomaisten keskinäiset valitukset turhauttavat. Ohjelman tavoitteena on minimoida viranomaisten keskinäisten valitusten määrä esimerkiksi ennakkoneuvottelumenettelyllä.

Tehtävä ei kokonaisuutena ole helppo eikä yksinkertainen.  Esimerkiksi normien purkamisessa pitää edetä paljolti normi kerrallaan. Digitalisaation hyväksikäyttö ja hyvät toiminnan indikaattorit ovat tässä työssä tärkeitä. On vaikutettava myös siis  EU-tasolla ja onneksi sillä tasolla on myös nyt yritystä byrokratian vähentämiseksi.

Ohjelmassa on oleellista myös se, että valtioneuvoston yhteyteen perustetaan lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu.  Julkisen sektorin johtamisen laadun parantamiseksi käynnistetään erityinen ohjelma. Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetetaan uusiksi virkamieshyveiksi perinteisten rinnalle.

 

Eduskunnassa 29.5.2015,

Olavi