Kansanedustaja Ala-Nissilä kysyy susien kaatolupien valitusmenettelystä ja vastuullisesta susipolitiikasta

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen susipolitiikasta. Ala-Nissilä on huolissaan kaatolupien vähyydestä ja juridisen näkökulman tulemisesta mukaan.

 

  • Meille Varsinais-Suomeen myönnettiin tammikuulle yksi kaatolupa Pöytyän, Oripään ja Loimaan alueelle, vaikka useampia haettiin. Luonnonsuojeluliito Tapiolan Satakunnan ja Varsinais-Suomen piiri teki luvasta kuitenkin valituksen ja se määrättiin täytäntöönpanokieltoon. Käytännössä tällainen kikkailu tekee kannanhoidollisen pyynnin ja häirikkösusienkin kaatamisen käytännössä lähes mahdottomaksi, Ala-Nissilä taustoittaa tilannetta.

 

Kirjallisessa kysymyksessään Ala-Nissilä sivuaa Suomen susipolitiikkaa laajemminkin. Hän penää luottamusta eri toimijoiden välille ja vaatii uuden kannanhoitosuunnitelman tekemistä.

 

  • Vuonna 2014 tehdyssä kannanhoitosuunnitelmassa puhuttiin kauniisti yhteistyöstä ja luottamuksesta, nyt kuitenkin esimerkiksi Metsästäjäliitto on irtisanoutunut suunnitelmasta. Metsästäjien ja tutkijoiden välillä on kuilu ja luottamusta ei tunnu löytyvän. Kanta-arviointia ei pidetä puolin eikä toisin läpinäkyvänä ja avoimena. Siltojen rakentamiseen eri toimijoiden välille vaaditaan nyt aktiivista roolia ministeriöltä. Tämä kysymys koskettaa yhteiskuntaamme laajasti, Ala-Nissilä toteaa.

 

Ala-Nissilä penää lisäksi suunnitelmaa Suomen susipolitiikasta pitkällä tähtäimellä. Susi on Suomessa luokiteltu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee siitä tiukasti suojellun. Kuitenkin Baltian maissa ja poronhoitoalueilla susi on luokiteltu liitteeseen V mikä tekee siitä yhteisölle tärkeän, mutta vaaditaan ainoastaan hyödyntämisen sääntelyä.

 

  • Suomen tulee pohtia, tulisiko laajemmalta osin maassamme tai jopa koko maan osalta susi luokitella liitteeseen V. Susi aiheuttaa meille haittaa ja vaaratilanteita muuallakin kuin poronhoitoalueella.