Talouden tavoitteet ovat nyt mielestäni selkeitä. Pitää jatkaa myönteistä talouden kehitystä. Tekemässämme Keskustan talousohjelmassa lähdemme siitä, että tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.Se turvaa hyvinvointimme.

 

Julkista taloutta vahvistetaan määrätietoisesti pitkällä aikavälillä ja kestävyysvajeen umpeen kuromista jatketaan.

 

Edellisellä vaalikaudella tuli  100 000 työtöntä lisää, paljon velkaantumista ja talouden heikkenemistä ja myös verotus kiristyi.Tuollaiseen edellisen vaalikauden tekemätyömyyfen aikaan ei nyt pidä palata.

 

Suomen kustannuskilpailukykyä on saatu nyt korjattua. Se on ollut vientivetoisessa maassa välttämätöntä.  Nyt esitämme Suomeen osaamisen ja osallistamisen sopimusta. Vastuullinen taloudenpito, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen, vahva aluekehittämien ja eriarvoisuutta vähentävä politiikka ovat osaavan ja osallistavan politiikan ytimessä.

 

Keskustan talouslinja turvaa kasvun ja ottaa kaikki mukaan. Eroja muihin puolueisiin on. SDP käy syvällä yrittäjien taskuissa ja Kokoomuksen verolinja on epäoikeudenmukainen mm. sähköveron korotus huomioiden.

 

Keskustan tavoitteena on, että tuloverotusta kevennetään maltillisesti painottaen veronalennukset pieni- ja keskituloisille eläkeläisiä unohtamatta. Veroaste laskee vientivetoisen BKT:n kasvun myötä. Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee. Tämä edellyttää, että seuraavakin hallitus noudattaa tällä vaalikaudella toteutettua kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa. Päätöksentekokyvyn pitää Suomessa  säilyä.

 

Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja

Keskustan talous-ja veropoliittisen työtyhmän puheenjohtaja

 

TS:ssä 4.3. oli uutinen tekemääni kirjalliseen kysymykseen liittyen. Kysymyksen  tarkoituksena on tuoda esiin peruskoulun teknisen työn asemaa. Kysymys ei ole ketään vastaan. Se tulee asianomaisen ministerin vastattavaksi.

Olen huolissani teknisten alojen koulutuksesta  kaikilla tasoilla: peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistossa.

Teknologia liittyy jollakin tapaa lähes kaikkeen ihmisten toimintaan. Olen kysymykselläni halunnut nostaa esiin tekniseen työhön liittyvän osaamisen asemaa peruskoulussa. Suomen talous ja vienti perustuvat sellaisille aloille, joiden perusteita opiskellaan teknisessä työssä- Näille aloille innostaminen on tärkeää, koska Suomessa on pula osaajista. Tämä ei suinkaan koske ainoastaan ammattikoulua, vaan suuressa määrin myös korkea-astetta. Tekninen työ voi antaa sinnekin innostusta ja valmiuksia osaamisen syventämiseen. Varsinais-Suomessa tarvitaan välttämättä koneteknologian ja materiaaliteknologian diplomi-insinöörien koulutusta, jotta huippuosaamisen alusta voi syntyä.

Tekninen työ ja opetus yleensäkin vastaa toki moniin muihinkin tarpeisiin kuin työelämän. Se palvelee mm. kansalaiseksi kasvamista ja yksilön henkistä kehitystä. Näitä tapahtuu varmasti kaikkien koulun oppiaineiden parissa. Teknisen osaamisen esiin nostaminen ei vähennä näiden asioiden merkitystä.

Teknisen työn ja tekstiilityön vastakkainasettelua en halua tehdä. Arvostan kaikkia koulun aineita ja myös tekstiilityön sisältöä, jotka kuitenkin vastaavat eri tarpeisiin kuin tekninen työ. Näen teknisen työn oppikokonaisuutena, joka innostaa sekä tyttöjä että poikia teknisten alojen pariin. Siten sen avulla voidaan ehkä vähentää työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten aloihin. Tekninen lahjakkuus ei ole kiinni sukupuolesta. Ihmisten paras osaaminen täytyy saada käyttöön riippumatta sukupuolesta. Teknisellä työllä voi olla merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisyssä, koska sen parissa voivat onnistua sellaisetkin oppilaat, jotka eivät pärjää lukuaineissa. Moni voi löytää teknisen työn tunneilla kiinnostuksen kohteen ja jopa suunnan elämälleen.

Oppilaan valinnanvapauden lisääminen käsityön sisällä on yksi tapa kohentaa teknisen työn asemaa. Parhaana vaihtoehtona pidän kuitenkin sitä, että tekninen työ ja tekstiilityö saisivat kumpikin oman oppiaineen aseman, jotta niitä voitaisiin kehittää niiden omien vahvuuksien kautta.

Laajemmin on tärkeää, että ammatilliseen koulutukseen tarvitaan nyt lisää opettajia.  Turun Yliopistoon lupa nopeasti antaa koneteknologian ja materiaaliteknologian DI- koulutusta. Vientiyritykset ovat sitä laajalti ja toistuvasti esittäneet. Vasta se synnyttää riittävän huippuosaamisen alustan Varsinais-Suomeen.

Osaamisen puutteesta ei saa tulla maakunnan nousun pullonkaula.

Olavi Ala-Nissilä, kansanedustaja

 

Kesk. Ala-Nissilä: ”Kiinteistöveroon tarvitaan leikkuri pienituloisille”

 

Keskustan kansanedustaja ja puolueen talous- ja veropoliittisen työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä nostaa esiin kiinteistöveroon sisältyvät epäoikeudenmukaisuudet. Hänen mukaansa kiinteistöveroon tulisi saada pienituloisille yksineläjille leikkuri.

 

– Hallitus poisti tällä vaalikaudella Yle-veron pienituloisilta. Se oli tärkeä toimenpide. Vero ei enää ole pienituloisille este saada Yleisradion palveluita.

 

Kiinteistövero on nyt noussut ja se on yhä useammalle pienituloiselle iso rasitus. Erityisesti yksineläjät eläkeläiset voivat Ala-Nissilän mukaan kokea omakotitalossa asuessaan kiinteistöverorasituksen hyvin raskaaksi. 

 

Hän muistuttaa, että Suomessa on eläkeläisköyhyyttä vaikka takuueläkettä onkin nostettu kolmesti tällä vaalikaudella. Eläköitymisen myötä toimeentulotilanne muuttuu huonommaksi varsinkin jos eläke on kovin pieni.

 

– Kiinteistöverouudistuksen yhteydessä tulee nyt selvittää, voitaisiinko laittaa kiinteistöveroon leikkuri esimerkiksi yksineläville eläkeläisille. Leikkuri pitäisi suhteuttaa henkilön tuloihin.  Leikattu veron osa voisi jäädä kiinteistön rasitteeksi tai valtio kompensoisi sitten kunnille tulonmenetyksen, Ala-Nissilä sanoo. 

 

Hänen mukaansa nyt on tärkeää tehdä myös laajemmin sosiaaliturvan uudistamisen selvitys.

 

– Kun tuloverotuksen tiekartta valmistuu, pitää katsoa jatkossa paremmin verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuutta ihmisten elämäntilanteiden perusteella. Tavoitteena pitää olla, että  sekä oikeudenmukaisuus että kannustavuus lisääntyvät.

 

Lisätietoja: Olavi Ala-Nissilä, 040 532 6633.

 

 

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä: ”Työn ja tekijän kohtaamiseen koko Suomessa on vastattava – Suomi ei pärjää Vapaavuorelaisella metropolipolitiikalla”

 

Viimeiset tiedot kuntien talous- ja väkilukukehityksestä kertovat, että pääkaupunkiseudun veto ja imu on oletettuakin voimakkaampaa. Samaan aikaan kun pääkaupunkiseudun kunnat tekevät isoa ylijäämää, Helsinki jopa 300 miljoonaa, maakunnissa tilanne on päinvastainen. Tampere, Turku, Salo, Kouvola ja monet pienemmät kunnat tekevät isoa alijäämää.

 

  • Väestökehitys kertoo, että väki pakkautuu pääkaupunkiseudulle liiankin nopeasti. Ikääntyvässä Suomessa pääkaupunki syö nyt monien seutujen ja maakuntienkin elinvoimaa. Suomen tärkeä vientiteollisuus ja tuotannollinen toiminta on kuitenkin enimmäkseen muualla mm. seutukaupungeissa, seuduilla ja maakuntakeskuksissa.  Puute osaavasta työvoimasta lisääntyy koko ajan ja siitä tulee yhä enenevissä määrin talouden kasvun este, Ala-Nissilä toteaa.

 

Ala-Nissilän mukaan Suomi voi menestyä vain kun koko maata ja sen liikenneyhteyksiä, koulutusmahdollisuuksia ja työllistämismahdollisuuksia kehitetään.

 

  • Maakuntakeskusten ja vielä vähemmän seutukaupunkien ei pidä juosta kokoomuslaisen pormestari Vapaavuoren ajattelun ja metropolipolitiikan perässä. Se on ollut virhe, Ala-Nissilä linjaa.

 

 

Ala-Nissilän mukaan erityisesti koulutuksen pitää verkottua koko maahan, niin ammatillisen koulutuksen kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojenkin osalta. Hän syyttää kokoomusta väärästä ajattelusta Turun diplomi-insinöörikoulutuksen osalta.

 

  • Turkuun ei saatu koneteknologian ja materiaaliteknologian diplomi-insinöörikoulutusta ja teknillistä tiedekuntaa, vaikka koko elinkeinoelämä sitä esitti. Tämä on hyvin tyypillinen esimerkki vääränlaisesta ajattelusta. Kokoomuksella on opetusministerin salkku ja ihmettelen, miksei päätöstä saatu aikaan. Korkeakoulut luovat osaamisen pohjan maakuntaan ja edellytykset yritysten kasvulle. Suomalaiset muuttavat huonosti työn perässä, eivätkä diplomi-insinöörit ole poikkeus. Tämä pitäisi hoitaa kuntoon pikimmiten, Ala-Nissilä linjaa.

 

 

Tervetuloa asia- ja vaaliriiheen Loimaan Sarka-museoon 1.2. klo 18 alkaen evästämään kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän vaalikampanjaa ja keskustelemaan Varsinais-Suomen ja Suomen tulevaisuuden haasteista. Paikalla keskustelua vauhdittamassa kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Sirkka-Liisa Anttila.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Tule mukaan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän asia- ja vaaliriiheen perjantaina 1.2. klo 18 alkaen Sarka-museoon Loimaalle. Tarkoitus on evästää Olavin kampanjaa ja keskustella keinoista Suomen ja Varsinais-Suomen kasvun turvaamiseksi. Paikalla keskustelua vauhdittamassa myös kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Kauppalehden pääkirjoitus (20.12.) osuu ytimeen nostaessaan huolen suomalaisten yritysten omistajuudesta. Kotimaisen omistajuuden lisääminen on keskeinen ratkaistava ongelma, ei ulkomainen omistajuus sinällään. Ulkomaiset omistajat tuovat meille pääomia ja osaamista sekä verkostoja.

 

Jos emme onnistu omistajauuden vahvistamisessa, suomalaisia yrityksiä omistavat pääosin ulkomaalaiset omistajat. He voivat tulla joko idästä tai lännestä. Kun päätökset tehdään muualla, suomalaisten kannalta epävarmuus kasvaa. Pääomat, pääkonttorit ja työpaikat liikkuisivat sutjakkaasti rajojen yli. Tähän ei voisi kuin sopeutua.

 

Keskustan tavoitteena on, että yritykset voivat kasvaa kannattavasti Suomessa. Halumme vahvistaa kotimaista omistajuutta. Kotimainen omistaja on usein pitkäjänteisempi ja investoi todennäköisimmin Suomeen. Tämä puolestaan synnyttää uutta työtä.

 

Suomessa ei ole liikaa suuria omistajia. Ankkuriomistuksella on merkitystä niin pörssiyhtiöiden pääkonttorien sijainnin kuin omistusjärjestelyidenkin kannalta. Ankkuriomistajalla on tärkeä rooli, sillä siihen liittyy tavoitteellinen vallankäyttö. Ankkuriomistajuus korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Valtion yksi rooli on toimia ankkuriomistajana. Työeläkeyhtiöt eivät ole tähän rooliin ole pääsääntöisesti olleet halukkaita. Kotitalouksien roolia omistajana on myös vahvistettava.

 

Nykyinen hallitus on tukenut monin tavoin omistajuutta. Olemme muun muassa keventäneet perintöverotusta ja tukeneet yritysten omistajanvaihdoksia. Osakesäästötilin luominen on yksi toimenpiteistä, joilla edistetään kotimaista omistajuutta ja helpotetaan kotitalouksien sijoittamista pörssiosakkeisiin.

 

Nämä toimet tarvitsevat jatkoa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) esitys laaja-alaisesta ohjelmasta omistajuuden edistämiseksi on toteutettava ensi vaalikaudella. Suomi tarvitsee erilaisia omistajia. Kotitalouksia, perheyrityksiä, ulkomaalaisia sijoittajia, eläkeyhtiöitä ja valtiota. Omistamisella on väliä.

 

Olavi Ala-Nissilä

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja

 

 

Arvoisa puhemies,

 

Ranskalainen, jo edesmennyt laulaja Yvonne Printemps sanoi aikanaan:

 

”Onneen vaaditaan kolme asiaa. Jotain tekemistä, joku jota rakastaa ja jotain mitä toivoa.” Onni on hyvää elämää. Jokaisella ihmisellä on siihen oikeus. Politiikalla on varmistettava, että jokaisella ihmisellä on hyvään elämään myös mahdollisuus.

 

Arvoisa puhemies,

 

Edellisen hallituksen perintö oli todella kehno. Siksi viime vuosina on jouduttu liikaakin katsomaan sitä, mitä jää viivan alle. Kun ihmisille on nyt saatu töitä, voimme viimein laittaa jotain myös viivan päälle.

 

Ensi vuonna nostetaan pienimpiä eläkkeitä ja köyhimpien lapsiperheiden päivärahoja. Parannukset menevät oikeisiin osoitteisiin.

 

Arvoisa puhemies,

 

Sanotaan, että yhteiskunnan mitta on, miten se pitää huolta heikoimmistaan.

 

Ranskan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja osin Ruotsinkin tapahtumat osoittavat, miten voi käydä, kun tiukilla olevat, ihan tavalliset ihmiset kokevat itsensä unohdetuiksi.

 

Suomi on kansainvälisesti mitaten edelleen tasa-arvoinen maa. Kiitos yhdessä tehtyjen uudistusten, myös maamme taloudessa menee hyvin. Lyhennämme valtion velkaa ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen.

 

Keskustalla ei kuitenkaan tarvetta puhua mustaa valkoiseksi. Tiedämme, että vihreää näyttävien numerojen takana arki on monelle suomalaiselle vielä selviytymistä päivästä toiseen.

 

Työttömyyttä on edelleen monessa kodissa. Pätkä- ja silpputyöläisillä, pienyrittäjillä viljelijöillä toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla. Ulosotossa on puoli miljoonaa ihmistä.

 

Yli satatuhatta lasta joutuu elämään köyhyydessä ja kymmeniä tuhansia nuoria on vaarassa syrjäytyä. Pienestä pitäen alkava osattomuus on tuhoisinta paitsi lapsille ja nuorille itselleen, myös tälle maalle.

 

Aina ole kyse vain rahasta. Esimerkiksi yksinäisyys on totisinta totta yhä useammalle suomalaiselle.

 

Arvoisa puhemies,

 

Lähivuosina tärkeintä on saada ja pitää kaikki mukana. Me talousmiehet ja -naiset puhumme osallistavasta ja mukaansa ottavasta kasvusta, josta muuten olen juuri kirjoittanut myös kirjan.

 

Työllisyyden edelleen parantaminen on tietenkin iso osa ratkaisua. Keskustan tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään satatuhatta vielä ilman töitä olevaa työllistyy. Esimerkiksi yhä useammalla osatyökykyisellä on oltava mahdollisuus saada ”jotain tekemistä” ja ”jotain mitä toivoa”.

 

SDP näyttää olevan heikentämässä pienyrittäjien tilannetta. Keskustan vaihtoehto on toinen. Me haluamme parantaa pienyrittäjien mahdollisuuksia pärjätä ja työllistää. Tässä yksi ratkaisumme on paikallisen sopimisen edistäminen.

 

Arvoisa puhemies,

 

Ylisukupolvisesti kestävä taloudenpito on tärkeää. Inhimillinen, oikeudenmukainen ja turvallinen yhteiskunta on kuitenkin isompi päämäärä. Rahaa tässä maailmassa on, mutta on arvovalinta, mihin sitä käytetään.

 

Keskusta osoittaisi rahaa perheille. Köyhimpien perheiden toimeentuloa helpottaisimme täsmätoimilla, kuten puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt. Kotiapuun tulee jo ensi vuonna lisää rahaa ja tätä matalan kynnyksen tukea on edelleen lisättävä koko maassa.

 

Sekä SDP että Kokoomus näyttävät suunnittelevan kotihoidontuen romuttamista tavalla tai toisella. Keskustan vaihtoehto on turvata vanhemmille aito valinnanmahdollisuus lastenhoidossa.

 

Perhevapaat kaipaavat remonttia, mutta uudistuksen on oltava perheille parannus, ei leikkaus. Sen on myös mahdollistettava yhä useammalle äidille ja isälle esimerkiksi osa-aikatyö perhevapaiden aikana.

 

Arvoisa puhemies,

 

Myös koulutuksessa Keskustan linja on tasa-arvo. Koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin on estettävä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus opiskella niin pitkälle, kuin omat kyvyt kantavat. Keskustan yksi ratkaisu on pienten lasten koulu, jossa esiopetuksen ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan aikana varmistetaan perustaitojen riittävyys.

 

Tavoitteemme on, että jokaisella nuorella on vähintään toisen asteen tutkinto. Ammatilliseen koulutukseen ehdotamme tuhatta uutta opettajaa ja ohjaajaa. He jalkautuisivat työpaikoille auttamaan siinä, että nuori todella saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita, eikä jää tuuliajolle.

 

Yhteiskuntaan on ajettava sisään elinikäinen oppiminen. Se on kestävä tapa pitää kaikki mukana, kun työ, työelämä ja työmarkkinat muuttuvat. Osaamisemme turvaaminen edellyttää yhteistyötä hallituksen ja eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän kesken. Suomella olisi tarvetta yhteiseen osaamissopimukseen.

 

Arvoisa puhemies,

 

Perusturvan parantamista on jatkettava myös lähivuosina. Ennen muuta pienimpiä eläkkeitä on tavalla tai toisella edelleen korotettava. Niiden varassa kituuttaa lukemattomia tätä maata rakentaneita ikäihmisiä.

 

Perusturvaa on samalla uudistettava. Maailma on muuttunut. Perusturvasta on tehtävä tuntuvasti nykyistä yksinkertaisempi. Sen on aina kannateltava heikointa, mutta sen on myös tuettava työntekoa ja sovittava ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin paremmin.

 

Keskustalle tasa-arvo on paitsi ihmisten, myös maan eri osien välistä. Elämisen edellytykset on turvattava myös selkosilla. Työpaikkojen, palvelujen ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi liikenneväylien on oltava kunnossa. Jotta tämä on kestävästi mahdollista, hankkeiden kustantamiseen tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja, kuten esittämämme väyläyhtiö.

 

Ihmisillä on myös oltava varaa liikkua. Julkisuudessa esillä olleet ehdotukset isoista polttoaineverojen korotuksista ja uusista tiemaksuista hankaloittaisivat kohtuuttomasti suomalaisten arkea niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Ilmastonmuutosta on hillittävä, mutta se on tehtävä myös vähäosaisten kannalta oikeudenmukaisesti. Ratkaisevaa on maailman mahtavien, ennen muuta Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminta.

 

Arvoisa puhemies,

 

Eurooppa ja maailma ovat sekavassa ja epävarmassa tilanteessa. Siksi täällä Suomessa on pidettävä omat asiamme kunnossa ja yhteiskunta kokonaisena. Myös seuraavalla hallituksella ja eduskunnalla on oltava päätöksenteko- ja yhteistyökykyä.

 

Keskustan lähtökohta on, että nousuvesi voi nostaa kaikkia laivoja. Kaikki on saatava mukaan – ja pidettävä mukana.

 

Ihmisten luottamuksen vahvistamiseksi politiikalla on nykyistä paremmin vastattava heidän toiveisiinsa ja huoliinsa. Tässä itse kullakin meistä puolueesta riippumatta on peiliin katsomisen tarvetta.

 

Yhdessä sopimamme ja pitkään toivottu parannus sotaveteraanien palveluihin kuitenkin osoittaa, että tässä talossa pystytään yhteistyöhön. Siinä on Suomen voima myös tulevaisuudessa.