Kannanotto, julkaistavissa heti
26.4.2017

 

Verojaoston puheenjohtaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä:

 

Kehysriihi takaa tekemisen meiningin jatkumisen koko vaalikauden  –

kaikki tahot tarvitaan mukaan turvaamaan yhteistä hyvinvointia

 

Suomen talouden suunta on kääntynyt myönteiseksi kahdessa vuodessa. Näivettymisen aika on ohi. Päätökset 10 miljardin kestävyysvajeen kuromiseksi on tehty ja hallitusohjelman talouslinja pitää. Velkaantuminen taittuu ja talous kasvaa.

 

Sipilän hallituksen kehysriihen hyvä onnistuminen takaa, että vahva tekemisen meininki jatkuu koko vaalikauden:

 

Työn tekeminen on entistä kannattavampaa etenkin lapsiperheille ja kauempaa työhön matkaaville. Tutkimukseen ja tuotekehityksen rahoitusta parannetaan ja panoksia laitetaan kasvu-aloille, kuten matkailuun. Asumistukimenojen kasvua rajoitetaan. Verovälttelyä ja harmaata taloutta suitsitaan. Ylivelkaantuneet pääsevät nopeammin jaloilleen. Vientiyrityksiä autetaan markkinoiden löytämisessä.

 

– Nämä päätökset luovat talouteen aktiviteettia, jota tarvitsemme. Samaa linjaa tulee jatkaa syksyn budjettiriihessä, jossa tehdään verotuksen tarkempia linjauksiin, jotka ovat myös talouden vauhdittamisen kannalta oleellisia.

 

-Nyt on tärkeää, että myös etujärjestöt ja muut tahot tekevät omalta osaltaan hyvinvointiamme turvaavia ratkaisuja. Näyttää siltä, että pystymme jatkossa yhä paremmin huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista. Tätä hyvää tulevaisuuden näkymää ei pidä vaarantaa.

 

Syksyn budjettiriihessä talouden myönteistä suuntaa on edelleen vahvistettava positiivisen rakennemuutoksen alueella ja koko maassa. Jos talous saadaan kahden prosentin kasvu-uralle, kaikki hallituksen tavoitteet toteutuvat. Tästä tavoitteesta ei tule tinkiä. Nyt tehtyjä päätöksiä pitää laittaa ripeästi toimeen. 

 

Lisätietoja:
Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. +358 405 326 633

 

 

Kansanvalta ja aatteet ovat maailmalla monissa isoissa maissa isoissa ongelmissa. Populismi, vaihtoehtoiset totuudet ja nationalismi syövät molempia rotan lailla. Ratkaisuksi haetaan suurta johtajaa ja tyhjää puhetta. Viimeisin esimerkki oli Turkin vaalit.

Suomalaisessa keskustelussakin kevyt populismi on tuttu ilmiö. Kuntavaalikeskusteluissa oppositiolla oli katse gallupissa ja jytky mielessä. Eniten vaalikeskustelussa ja eduskunnassa yllättää vihreiden eduskuntaryhmän talouspopulismi ja ajoittain jopa pölhöpopulismi.

Ylisukupolvisuus ja kestävä kehitys ovat olleet vihreän puolueen keskeisiä periaatteita ennen. Nyt säästöjen ja uudistusten vastustaminen ja Ei-sanan käyttö on hyvin yleistä. Se ei tunnu haittaavan, että lasten piikkiin elettäisiin yli varojen. Äityispakkaukseen laitetaan 100 000 euron velkakirja jokaista syntyvää lasta kohden vuosittaista velankasvua.

Vaikka velkaa on yli 100 miljardia euroa, se ei vihreitä paina. Miljardien aukot kuitattaisiin kurittamalla pk-yrityksiä ja suomalaista teollisuutta. Todellisuudessa vihreiden keinot eivät ratkaise ongelmia, sillä sellaisia summia ei ole pk-yrittäjiltä ja teollisuudesta saatavissa, ja vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitetyt tavoitteet johtaisivat työttömyyden kasvuun. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät käy. Eikä käy sosiaali- ja terveyspalveluiden, liikenteen tai koulutuksen uudistaminen.

Kaiken lisäksi vihreät tuntuvat unohtaneen jopa vihreytensä ja Helsingissä pelätään, että vihreiden jäljiltä kaupunki muuttuu vielä enemmän betoniksi, kun viheralueet nakerretaan pois. Aivan vastikään esimerkiksi Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan, joka leikkaa erään itäisen lähiön viheralueita lähes 30 prosenttia.

Viimeisellä vaaliviikolla vihreät näyttivät todellisen luonteensa. Aikaisemmin turvapaikanhakijoiden palautukset eivät olleet paljon heidän keskusteluissaan, mutta juuri ennen vaaleja turvapaikanhakijoiden asialla ratsastettiin toden teolla ja lyötiin vääriä faktoja pöytään siihen tahtiin, että seuraavana päivänä kansalaistori oli vihaisia miehiä ja naisia täynnä. Yhdenlaista vihapuhetta sekin.

Koulutuksesta säästämisestä on tehty suurin mörkö. Rehellistä olisi myöntää se, että säästäminen ei onnistu, ellei myös talousarvion toiseksi suurimmassa pääluokassa, joka on merkittävästi kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikaan säästettäisi. Niin tehtiin edelliselläkin vaalikaudella.  Nyt säästöpäätökset on tehty, mutta niillä pelottelu jatkuu.

Viime vaalikausi oli vaikea. Työttömyys lisääntyi 100 000 työttömällä, verotus kiristyi joka vuosi ja uudistaminen oli pitkälti jäissä. Vihreät lähtivät kesken kauden pois hallituksen vastuunkannosta katsomoon. Sieltä oli ja on ollut helppo huudella. Mutta katteeton populismi syö kansanvaltaa eikä ole ratkaisu hyvinvoinnin ongelmiin.

Juha Sipilän hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä Suomen saamiseksi kuntoon. Kilpailukykysopimus oli tärkeä saavutus. Sen pääministeri nosti viisi kertaa kanveesista. Strategista hallitusohjelmaa toteutetaan määrätietoisesti. Suomi nousee nyt, ja työllisyys paranee, ja tämän työn jatkuminen on hyvinvointimme pelastus.

Olavi Ala-Nissilä

Kansanedustaja

Työllisyystilanteen paraneminen vahvistaa hyvinvointivaltiota. Yhä useampi suomalainen on saanut työtä ja työllisyysaste nousee. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt laskuun. Nämä ovat uutisia, joita olemme odottaneet. Työllisyysasteen nousu on ratkaisevaa Suomen kannalta, sillä korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Se takaa, että voimme ylläpitää maksuttoman koulutuksen, laadukkaan terveydenhuollon ja laajat palvelut lapsille ja vanhuksille.

Suomessa ei pidä palata viime vaalikauden tekemättömyyden aikaan, jolloin Suomi näivettyi, tuli 100 000 uutta työtöntä, verotus kiristyi joka vuosi ja uudistuksia lykättiin ja riideltiin. Tekemättömyys vei Suomen leikkausten tielle. Niin ei voi nyt jatkaa. Nyt tekemättömyys ja uudistusten lykkäys eivät ole ratkaisu.

Hallituksen strategisen ohjelman toteuttaminen on ratkaisu. Hallituksen pitää pitää tiukasti kiinni tavoitteesta nostaa työllisyysaste72 prosenttiin. Nyt jo esimerkiksi Varsinais-Suomessa tavoitteen saavuttamista lähestytään kovaa vauhtia. Hallituksen toimet purevat, ja sillä on mahdollisuus yllättää epäilijät, kuten tähänkin saakka.

Työtä on, mutta tekijät puuttuu. TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 109 900 työpaikkaa. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseen tarvitaan toimia puoliväliriihessä. Norminpurussa, kannustinloukkujen purkamisessa ja aikuiskoulutuksen saralla pitää ottaa askelia eteenpäin.

Suomi nousee nyt. Työllisyysasteen nousu turvaa hyvinvointia. Vaaleissa ei kannata antaa tukea tekemättömyydelle koska se tietäisi vaan leikkauslinjalle paluuta ja hyvinvointimme vaarantamista.

Talouden käänne on tosiasia. Yhä useammat tilastot kertovat meille, että talouden virkoaminen on tapahtunut. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut.

Ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin tekemättömyyden aikoja.

Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen määrätietoisella työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen selkeä osuutensa. Kun Euroopan komissio kommentoi Suomen talouden tilaa vuosittaisessa maaraportissa, se totesi, että Suomen toteuttamat ja meneillään olevat uudistukset talouden elvyttämiseksi ovat olleet toimivia, ja talous on korjaantumassa. Jopa niin hyvin, että Suomi vapautettiin komission erityistarkkailusta ainoana maana listalle joutuneista, kaksitoista jäi vielä jäljelle.

Suomen tilanteen nähtiin parantuneen monelta osin: vienti on nousemassa jaloilleen, kilpailukyky ei enää heikkene, pankit ovat kunnossa ja riski ajautua köyhyyteen on pienentynyt.

Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu tapahtuvat hallitusti. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla, vaan velkaa on uskallettava ottaa vielä vuoteen 2021 saakka. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edestävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin.

Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan.

Toimia talouden kestävyyden parantamiseksi on tehty aktiivisesti, vaikka haasteita edelleen on. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistaminen, kilpailukykysopimus ja kannustimet työn vastaanottamiseksi vahvistavat talouttamme ja parantavat tilannetta työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskussa, mutta haasteena on pitkäaikaistyöttömät, joiden määrän laskeminen on osoittautunut vaikeaksi ja joka vaatii erityistoimia ja huolenpitoa.

Suomen talouden potentiaalinen kasvu on edelleen lähellä nollaa, mikä johtuu suurelta osin kasvavasta huoltosuhteesta. Tähän kuitenkin on reagoitu nostamalla alhaisinta lakisääteistä eläkeikää ja sitomalla se eliniänodotteeseen. Korkeasta koulutusasteestamme johtuen meidän on mahdollista saada koneemme toimimaan vieläkin paremmin. Sekä julkinen, että yksityinen velkaantuneisuus on kasvanut hieman, mutta se on hallinnassa ja rahoitusala on vakaa.

Kaiken kaikkiaan Suomen talous on entistä vakaammalla pohjalla. Suomessa on ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta töitä niiden saavuttamiseksi tehdään hartiavoimin. Hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan noudatamme määrätietoisesti hallitusohjelmaa ja toteutamme siinä linjatut toimet talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Tekemättömyyden ajasta on siirrytty tekemisen meininkiin.

Varsinais-Suomi vetää Suomen vientiä nousuun Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan voimin. Hyvää tilannetta varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

Kansanedustaja, Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä vaatii hallitukselta toimia tilanteen parantamiseksi.

-Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen saatavuuden parantamiseksi Varsinais-Suomessa. Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Kun resurssit positiivisen ongelman ratkaisemiksi saadaan kuntoon, alueella ei ole ongelmia toteuttaa laadukasta koulutusta lyhyelläkään aikavälillä, Ala-Nissilä uskoo.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turvaa työttömyyttä vastaan ja riittävät mahdollisuudet parantaa ammattitaitoa on tärkeää työllistymisen kannalta alalla kuin alalla, kansanedustaja toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisin koulutuksen reformia. Sen tavoitteena nopeampi, oikea-aikaisempi ja joustavampi vastaaminen työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin. Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma, paikallinen ratkaisu.

 

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.):

Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään mietinnön valtionyhtiöiden riskienhallinnasta ja Finnavian johdannaiskaupoista.

Valiokunta käsitteli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin liittyen valtion yhtiöiden riskienhallintaa ja toimintaa yleisesti, sekä Finnavian johdannaiskauppoja vuosina 2009 – 2011. Yhtiölle aiheutui johdannaiskaupoista isoja menetyksiä vuoden 2011 osalta.

Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys, että kyse olisi erityisesti Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toiminnasta. Yhtiöllä on oma johto ja toimielimet. Johdannaiskauppojen aikana Liikenne- ja viestintäministeriössä on toiminut neljä ministeriä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia on selvitetty aktiivisesti.

Viime vaalikaudella ongelmia ei tehokkaasti vielä selvitetty. Syksystä 2015 niiden määrää ja seurauksia on ratkottu määrätietoisesti. Yhtiö ei ole ollut menestyksellinen toteutetussa välimiesmenettelyssä, kantelussa Finanssivalvonnalle ja oikeudenkäynnissä koskien yhtiön entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa. Rahoituspäällikkö ja varatoimitusjohtaja todettiin täysin syyttömiksi. Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne.

On tärkeää, että valtionyhtiöiden johdossa on riittävästi osaamista. Tarkastusvaliokunnan mielestä osaamista ei ole ollut riittävästi koskien johdannaiskauppojen hallintaa Finaviassa vuosina 2009 -2011. Tarkastusvaliokunta näkee, että yleiset valtionhallinnon riskienhallinnan ohjeet ja hyvin toimivat omistusohjauksen periaatteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi, kun julkisomisteiset yhtiöt lisääntyvät niin valtion, kuin erityisesti maakuntien hallinnossa.

Aina on kehitettävää, mutta koen, että ministeri Berner on toiminut osaavasti omassa roolissaan. Asiat on otettu hallintaan, Finnavia menestyy ja sillä on hyvä johto.

 

Lisätietoja:
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Olavi Ala-Nissilä puh. 040-5326 633

 

”Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.”

Työ Hallituksen on puoli­vä­li­rii­hessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoi­ma­kou­lu­tuksen saatavuuden paran­ta­mi­seksi Varsinais-Suomessa, esittää kansa­ne­dus­taja, talous­po­liit­tisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.)

Hänen mukaansa puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.

Ala-Nissilä iloitsee siitä, että Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan uudet tilaukset vetävät Suomen vientiä nousuun.

Talouden käännettä varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta.

– Oikeanlainen osaaminen on paras turva työttömyyttä vastaan, Ala-Nissilä toteaa.

Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisen koulutuksen reformia, jonka tavoitteena on nopeampi ja joustavampi vastaaminen työelämän osaa­mis­tar­pei­siin.

Ala-Nissilän mukaan uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin.

– Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma paikallinen ratkaisu, hän esittää.

Näin uutisoi Suomenmaa.

Hyvä ystävä,
Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2017. Seuraavassa kuulumisia eduskunnasta ja pohdintojani poliittisesta tilanteesta.
Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet
Uusi vuosi on taas täynnä uusia mahdollisuuksia, mutta se myös askarruttaa monia. Maailmalla leviää demokratian vastaisia ilmiöitä. Taustalla ovat monet globalisaation haasteet. Toivon, että Suomi 100 vuonna innostumme yhdessä, kannustamme yhdessä ja teemme yhdessä. Tunnemme oman tilamme mutta annamme arvon toisillekin.
Tekemisen meininki palannut Suomeen
Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman ja määrätietoisen työn kautta Suomessa on taas tekemisen meininki. Yhteisen hyvinvointimme, palkansaajien, yrittäjien, viljelijöiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden kannalta on ollut aivan välttämätöntä, että talouden monta vuotta jatkunut näivettyminen on päättynyt ja kansantalous taas kasvaa. Kaikkien suomalaisten kannalta on tärkeää, että leikkausten tiellä ei enää jatketa. Kannustavuutta lisääviä uudistuksia tarvitaan. Omassa maakunnassamme neljän yhteensä lähes miljardin euron arvoisen laivan tilaus yhden kuukauden aikana ja autotehtaan yli tuhannen uuden työpaikan syntyminen ovat olleet isoja juttuja. Haasteita ja työtä totta kai edelleen riittää.
Sote- ja maakuntahallintouudistus tulee
Tällä hetkellä eniten pohdin sote- ja maakuntahallintouudistuksen tekoa. Tavoite turvata hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut on todella tärkeä. Haaste on myös voimakas keskittyminen pääkaupunkiseu-dulle. Suomessa myös seudut ja seutukaupungit ovat tärkeitä tasapainoisen kehityksen kannalta. Näin on erityisesti Varsinais-Suomessa.
Normeja sujuvoitetaan tosissaan
Yksi tärkeä hallitusohjelman viidestä strategisesta alueesta on tarpeettomien normien purku, uudet toimintatavat, digitalisaatio ja hyvä toimeenpano. Tavoitteena on myös lupamenettelyjen sujuvoittaminen ja pitkien valitusprosessien järkevöittäminen. Vastuullani on eduskuntaryhmän norminpurkuryhmien koordinointi. Tuloksia todella on saatu aikaan ks. www.norminpurku.fi. Työ jatkuu, voit edelleen laittaa ideoita tulemaan.
Suomalaisen ruoantuotannon suunta ylöspäin
Tulevana vuonna suurena haasteena on saada suomalainen ruoantuotannon kannattavuus ja edellytykset nousuun. Omalla eläin- ja kasvitautivapaalla tuotannollamme on paljon vahvuuksia. Sen totesin matkallamme Kiinaan, jonne sianlihan ja kaurahiutaleiden vienti onkin lähdössä vetämään. Viennin, peltopohjaisen biotalouden, eurooppalaisen tuotannon tasapainottamisen ja kotimaisen ruoantuotannon suosimisen kautta nousuun.

 

Töitä riittää
Palasin yhdeksän vuoden tauon jälkeen takaisin eduskuntaan. Valiokuntavalin-noissa minä sain tarkastusvaliokunnan eli eduskunnan ’ylähuoneen’ varapuheen-johtajuuden ja samoin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenyydet sekä pankkivaltuuston jäsenyyden. Nämä tehtävät sopivat minulle mainiosti. Aivan hiljattain sain tehtäväkseni myös Suuren valiokunnan jäsenyyden ja puolueen verotyötyhmän jäsenyyden edellisten lisäksi. Vilskettä siis riittää ja hyvä niin. Suomi kuntoon!