OLAVI Ala-Nissilä

Matkapäiväkirja

Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.): Ministeri Anne Berner toiminut osaavasti Finavian osalta Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi tänään mietinnön valtionyhtiöiden riskienhallinnasta ja Finnavian johdannaiskaupoista. Valiokunta käsitteli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin liittyen valtion yhtiöiden riskienhallintaa ja toimintaa yleisesti, sekä Finnavian johdannaiskauppoja vuosina 2009 – 2011. Yhtiölle aiheutui johdannaiskaupoista isoja menetyksiä vuoden 2011 osalta. Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys, että kyse olisi erityisesti Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toiminnasta. Yhtiöllä on oma johto ja toimielimet. Johdannaiskauppojen aikana Liikenne- ja viestintäministeriössä on toiminut neljä ministeriä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia on selvitetty aktiivisesti. Viime vaalikaudella ongelmia ei tehokkaasti vielä selvitetty. Syksystä 2015 niiden määrää ja seurauksia on ratkottu määrätietoisesti. Yhtiö ei ole ollut menestyksellinen toteutetussa välimiesmenettelyssä, kantelussa Finanssivalvonnalle ja oikeudenkäynnissä koskien yhtiön entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa. Rahoituspäällikkö ja varatoimitusjohtaja todettiin täysin syyttömiksi. Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan on nostettu vahingonkorvauskanne. On tärkeää, että valtionyhtiöiden johdossa on riittävästi osaamista. Tarkastusvaliokunnan mielestä osaamista ei ole ollut riittävästi koskien johdannaiskauppojen hallintaa Finaviassa vuosina 2009 -2011. Tarkastusvaliokunta näkee, että yleiset valtionhallinnon riskienhallinnan ohjeet ja hyvin toimivat omistusohjauksen periaatteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi, kun julkisomisteiset yhtiöt lisääntyvät niin valtion, kuin erityisesti maakuntien hallinnossa. Aina on kehitettävää, mutta koen, että ministeri Berner on toiminut osaavasti omassa roolissaan. Asiat on otettu hallintaan, Finnavia menestyy ja sillä on hyvä johto.   Lisätietoja: Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. 040-5326 633... lue lisää

Keskustan Ala-Nissilä: Vientiin vetoa koulutusta vahvistamalla

”Puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja.” Työ Hallituksen on puoli­vä­li­rii­hessä tehtävä päätöksiä ammatillisen koulutuksen ja työvoi­ma­kou­lu­tuksen saatavuuden paran­ta­mi­seksi Varsinais-Suomessa, esittää kansa­ne­dus­taja, talous­po­liit­tisen työryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) Hänen mukaansa puute osaavasta työvoimasta ei saa tulla tulpaksi tilanteessa, jossa on mahdollisuus saada kauan kaivattuja vientituloja. Ala-Nissilä iloitsee siitä, että Turun telakan ja Uudenmaan autotehtaan uudet tilaukset vetävät Suomen vientiä nousuun. Talouden käännettä varjostaa ainoastaan huoli osaavasta työvoimasta. – Oikeanlainen osaaminen on paras turva työttömyyttä vastaan, Ala-Nissilä toteaa. Hallitus valmistelee parasta aikaa ammatillisen koulutuksen reformia, jonka tavoitteena on nopeampi ja joustavampi vastaaminen työelämän osaa­mis­tar­pei­siin. Ala-Nissilän mukaan uudistus pitää saada ripeästi eteenpäin. – Kuitenkin jo ennen reformin toimeenpanoa Varsinais-Suomeen tarvitaan oma paikallinen ratkaisu, hän esittää. Näin uutisoi... lue lisää

Kuulumisia eduskunnasta

Hyvä ystävä, Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2017. Seuraavassa kuulumisia eduskunnasta ja pohdintojani poliittisesta tilanteesta. Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet Uusi vuosi on taas täynnä uusia mahdollisuuksia, mutta se myös askarruttaa monia. Maailmalla leviää demokratian vastaisia ilmiöitä. Taustalla ovat monet globalisaation haasteet. Toivon, että Suomi 100 vuonna innostumme yhdessä, kannustamme yhdessä ja teemme yhdessä. Tunnemme oman tilamme mutta annamme arvon toisillekin. Tekemisen meininki palannut Suomeen Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman ja määrätietoisen työn kautta Suomessa on taas tekemisen meininki. Yhteisen hyvinvointimme, palkansaajien, yrittäjien, viljelijöiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden kannalta on ollut aivan välttämätöntä, että talouden monta vuotta jatkunut näivettyminen on päättynyt ja kansantalous taas kasvaa. Kaikkien suomalaisten kannalta on tärkeää, että leikkausten tiellä ei enää jatketa. Kannustavuutta lisääviä uudistuksia tarvitaan. Omassa maakunnassamme neljän yhteensä lähes miljardin euron arvoisen laivan tilaus yhden kuukauden aikana ja autotehtaan yli tuhannen uuden työpaikan syntyminen ovat olleet isoja juttuja. Haasteita ja työtä totta kai edelleen riittää. Sote- ja maakuntahallintouudistus tulee Tällä hetkellä eniten pohdin sote- ja maakuntahallintouudistuksen tekoa. Tavoite turvata hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut on todella tärkeä. Haaste on myös voimakas keskittyminen pääkaupunkiseu-dulle. Suomessa myös seudut ja seutukaupungit ovat tärkeitä tasapainoisen kehityksen kannalta. Näin on erityisesti Varsinais-Suomessa. Normeja sujuvoitetaan tosissaan Yksi tärkeä hallitusohjelman viidestä strategisesta alueesta on tarpeettomien normien purku, uudet toimintatavat, digitalisaatio ja hyvä toimeenpano. Tavoitteena on myös lupamenettelyjen sujuvoittaminen ja pitkien valitusprosessien järkevöittäminen. Vastuullani on eduskuntaryhmän norminpurkuryhmien koordinointi. Tuloksia todella on saatu aikaan ks. www.norminpurku.fi. Työ jatkuu, voit edelleen laittaa ideoita tulemaan. Suomalaisen ruoantuotannon suunta ylöspäin Tulevana vuonna suurena haasteena on saada suomalainen ruoantuotannon kannattavuus ja edellytykset nousuun. Omalla eläin- ja kasvitautivapaalla tuotannollamme on paljon vahvuuksia. Sen totesin matkallamme Kiinaan, jonne... lue lisää

Kesk Puumala ja Ala-Nissilä: Eduskunta panostaa sivistykseen ja koulutukseen

Keskustan kansanedustajien Tuomo Puumalan ja Olavi Ala-Nissilän mielestä on tärkeää, että sivistys ja koulutus ovat nousemassa eduskunnan budjettikäsittelyn selkeäksi painopisteeksi. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta julkaisi budjettimietintönsä keskiviikkona 14.12. – Sata vuotta täyttävä Suomi luo tulevaisuuttaan panostamalla osaamiseen ja koulutukseen. Eduskunta on lisäämässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonalla eurolla. – Olemme erittäin iloisia, että sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston tekemät budjettihuomiot toteutuvat. Kokonaisuudessa nämä ovat pieniä lisäyksiä, mutta niillä saadaan aikaiseksi tärkeitä täsmätoimia. – Kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonaa euroa sekä nuorten työllistämisen 2,8 miljoonaa euroa. Näillä toimilla puututaan lasten ja nuorten kasvaneeseen eriarvoisuuteen. Liikuntaan ja urheiluun on tulossa merkittävä lähes miljoonan euron lisäsatsaus. Tällä parannetaan pienituloisten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja toimeentuloa. – Urheilu nostettiin vahvasti esille sivistysvaliokunnan budjettikäsittelyssä. On hienoa, että niukoilla resursseilla toimiva suomalainen urheilu saa näin pientä helpotusta. Itsenäisyyden juhlavuonna panostetaan myös museotoimintaan sekä kolmanteen sektoriin. Tämä tuo vireää kansalaistoimintaa eri puolille Suomea. – Luvassa on tapahtumia laidasta laitaan – kansainvälisestä oppimistapahtumasta alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurijuhliin. Kansanedustaja Tuomo Puumala toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on keskustan vastaava eduskunnan valtiovarainvakiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa. Lisätietoja: Tuomo Puumala p. 050 512 1891 Olavi Ala-Nissilä p. 040 532... lue lisää

Varsinais-Suomelle maakuntahallinnon menestysstrategia

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus etenee. Se on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Uudistukselle on asetettu selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on turvata ja varmistaa laadukkaat ja riittävän lähellä olevat palvelut maakunnan asukkaille. Lakiesitykset ovat nyt lausunnolla. Tavoite on, että uudistus alkaa vuoden 2019 alusta. Nyt pitää maakunnissa ja Varsinais-Suomessa olla aktiivisia ja hereillä. Linjausten pohjalta uudistus on rakentamassa maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle pohjautuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon mallia. Vuoden 2019 alusta kuntien budjetissa ei ole enää euroja nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Uudistuksessa toteutuu maakunnallinen hallinto laajemminkin. Sosiaali- ja terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto irtoavat kuntapohjasta. Jatkossa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Uudistuksessa siirtyy 350 kuntayhtymää ja muusta organisaatiota sekä 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnan hallintoon. Uudistuksessa eritasoiset toimijat tulee tunnistaa. Nämä ovat maakuntien toimeenpanotaso ja maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, ministeriöt ja muut valtionhallinnon toimijat sekä eduskunta. Kunnille jää uudistuksen jälkeenkin tärkeitä tehtäviä mm. oman alueensa elinvoiman edistäjänä koulutuksen, kaavoituksen, kulttuurin ja terveyden edistämisen alueilla. Maakunnille on annettu valmisteluvaltaa oman maakuntansa osalta. Lain pitää mahdollistaa maakuntien erityispiirteitä. Jokainen maakunta on erilainen. Siksi ei ole vain yhtä maakunnan menestyksen mallia. Varsinais-Suomi on maakunta, jossa maakuntakeskus on vahva portti Eurooppaan. Se sijaitsee maakunnan laidalla. Maakunnassa on selkeä seutukuntajako ja seutukeskukset ympäröivine kuntineen. Pääkaupunkisuuntaan on Salo, tärkeään sisämaan suuntaan Loimaa ja vireään rannikon suuntaan Uusikaupunki/Laitila sekä saariston suuntaan Parainen /Turunmaa. Maakunnan menestysstrategia voi rakentua koko maakunnan vahvaan verkottumiseen ja eri kehityssuuntien hyödyntämiseen. Terveydenhoidossakin on hyödynnettävä maakunnan vahvuuksia. Varsinais-Suomessa... lue lisää

Urheiluseuratoiminta on alueensa elinvoimaisuudelle tärkeää

”Urheiluseuratoiminta on sen toiminta-alueelle ja alueen elinvoimaisuudelle tärkeää. Laadukas seuratoiminta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet tekevät alueesta vetovoimaisemman lapsiperheitä ajatellen.” Näin totesi kansanedustaja, Lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä puheessaan Kuusamon Pallo-Karhujen 50-vuotisjuhlassa lauantaina 1.10. Tässä otteita puheesta. ”Minun elämänfilosofiani on, että elämä on joukkueurheilua. Elämä on yhteistyötä. Ja tätä yhdessä elämistä, yhdessä tekemistä me tänään täällä juhlimme. Valtion talousarvioesityksen perustelujen mukaan liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia. Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista. Talousarviossa liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa. Liikunta elämäntavaksi Hallituksen tavoitteena ja kärkihankkeena on saada myös jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Tämä toteutetaan laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona. Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa. Suosituksissa korostetaan myös riittävää lepoa ja unta sekä terveellistä ravintoa. Uudet varhaisvuosien... lue lisää

Avoimuutta Angela – Saksan pankeille Suomenkin oppima kuuri

Saksalaiset tekevät monia erinomaisia vientituotteita. Osaaminen on huippuluokkaa. Mutta Saksan pankkitoiminta sakkaa jatkuvasti. Nyt Saksassa on kerta kaikkiaan toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta ongelma ei leviä muualle. Saksan pankkisektorilla on palautettava luottamus. Siis avoimuutta Angela Merkel! Suomessakin tiedetään kipeästi pankkikriisien yksi opetus: ongelmat pitää nostaa heti avoimesti ja rohkeasti pöydälle. Toiseksi on tärkeää heti ryhtyä riittävän voimakkaisiin korjaaviin toimiin. Siten ja vain siten, luottamus palaa takaisin. Kriisin alettua ensimmäiset stressitestit Saksassa olivat enemmän peittelyä kuin ongelmien analysointia. Ja tämä on jatkunut. Avoimuus ei auta, jos annettava informaatio on vajavaista, riittämätöntä tai jopa harhaanjohtavaa. Matalan koron ja teknologisen murroksen muutoksessa pankkitoiminnan haasteet kasvavat ja siksi avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä. Epävarmuus saksalaisessa pankkitoiminnassa ja useissa muissakin Euroopan maissa kertoo, että Suomessa on nyt yhä tärkeämpää edetä Juha Sipilän (kesk) hallituksen linjalla ja laittaa Suomi kuntoon. Suomen pankit ovat kunnossa, mutta työllisyystavoite vaatii nyt lisätoimia. Etujärjestöt eivät saa eivätkä voi jäädä levittelemään käsiä toimettomana. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina... lue lisää

Eduskunnan otettava aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan käytössä

– Eduskunnalla on budjettivalta, mutta tosiasiallisesti se on useista syistä vähentynyt, eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä toteaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti Helsingin yliopiston tutkimushankkeella eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumista vuosina 1990 – 2020. Tutkimus julkaistiin tänään maanantaina 5.9. Ala-Nissilän mukaan tarkastusvaliokunnan Helsingin yliopistolla teettämä tutkimus on tärkeä ja kattava selvitys, jollaista ei ole kyseisestä teemasta aikaisemmin tehty, ja joka pitää käsitellä eduskunnassa perusteellisesti. – Budjettivallan vähentyessä on valvontavallan kasvettava. Samalla on tärkeä selvittää eduskunnan budjettivallan kehittämistarpeita, Ala-Nissilä sanoo. Ala-Nissilän mielestä myös työmarkkinatoiminnan ja sopimusyhteiskunnan vaikutus eduskunnan budjettivaltaan on syytä selvittää. Lisätiedot: Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puh. 040 532... lue lisää

Kunnossa oleva Suomi pärjää murroksessa

Talousarvion elokuun budjettiriihtä leimaa murroksen aika. Kansainvälisen talouden poliittiset riskit ja Venäjän talousongelmat luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Lähi-idän ongelmat jatkuvat. Ukrainan tilanne ja Krimin valtaus on voimistanut lännen ja Venäjän vastakkainasettelua. Maahanmuutto ja terrorismi koettelevat Eurooppaa. Epävarmuutta tuovat myös Turkin tilanne ja Iso-Britannian eroprosessi Euroopan Unionista. Suomen on tällaisena murrosaikana harjoitettava vakauden ja liennytyksen ulkopolitiikkaa, jolla Suomi lähialueineen pidetään jännitteiden ulkopuolella. Lisäksi on laitettava talouttamme ja työllisyyttämme oikeudenmukaisesti kuntoon ja huolehdittava, että yhteiskuntamme pysyy mahdollisimman ehyenä. Suomi ajautui viime vaalikaudella yhä vakavampiin talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin. Maahamme tuli 100 000 työtöntä lisää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun silloinen hallitus ei pystynyt päätöksiin eikä tehokkaaseen toimeenpanoon. Suomi päätyi kuilun partaalle. Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman tärkeimpinä tehtävinä ovat olleet työllisyyden parantaminen, palvelujen turvaaminen ja velkaantumisen lopettaminen. Vaikka meillä on edelleen ongelmia ratkaistavana, näissä isoissa asioissa on saatu ratkaisuja aikaan. Talouden etumerkki on muuttunut positiiviseksi, ja Suomella on vihdoin suunta ja tekemisen meininki. Budjettiriihessä on voimistettava työllisyys- ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan nousuun. Talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes kolmen miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Liikennehankkeet elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja turvaavat elämisen edellytyksiä koko maassa. Hankkeita on aloitettava mahdollisimman pian ja tarvittaessa aikaistettava. Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Meidän on myös jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten kohentamista. Yksi ratkaisu on yrittäjävähennys, jonka mahdollisimman etupainotteista toteutusta tarvitaan. Maatalousyrittäjien tilanne on nyt erityisen vaikea. Etenkin nuoret, tiloihin investoineet yrittäjät ovat ongelmissa. Tarvitaan kriisitoimia juuri nyt. Samalla on linjattava ruoantuotannon pitemmän ajan strategisia linjauksia ja vauhditettava biotaloushankkeiden etenemistä. Ensi vuoden veronalennukset erityisesti työn verotuksen keventämiseksi... lue lisää

Ruuantuotanto tarvitsee tulevaisuuden teesinsä

Maatalousnäyttely Okrassa MTK:n järjestämä seminaari katsoi maatalouden ja ruuantuotannon strategiaa kymmenen vuotta eteenpäin. Suomalainen maatalous ja ruuantuotanto toimivat seuraavan vuosikymmenen jatkuvan muutoksen oloissa. Kun toimintaympäristö muuttuu, on toimintamallinkin muututtava ja kehityttävä. Nostan esiin kahdeksan tulevien vuosien strategista teesiä. Ensinnäkin Euroopan unionin ja Suomen on pärjättävä vapaakauppaneuvottelussa. EU:n viime vuosina aloittamat monet kauppa­neuvottelut, merkittävimpänä niistä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut kauppa- ja investointi­sopimuksesta (TTIP), tarjoavat suuria mahdollisuuksia myös maatalousmarkkinoille. Samaan aikaan neuvottelut pitävät kuitenkin sisällään myös lukemattomia haasteita ja uhkakuviakin EU:n maa­taloudelle. Toiseksi tulevina vuosina Unionilta vaaditaan tiukkoja toimia maataloustuotannon ylituotannon rajoittamiseksi, ruokamarkkinoiden tasapainottamiseksi ja ruokamarkkinoiden toimimiseksi. Tehdyistä virheistä, kuten esimerkiksi kiintiöistä luopumisesta, pitää ottaa oppia, ja niin maatalousneuvoston kuin EU-parlamentinkin on tässä oltava erityisen aktiivisia. Suomessa kaupan roolin on muututtava. Jos kauppa ei Suomessa aio ottaa reilumpia kauppatapoja käyttöön, kilpailulainsäädäntöä on pitää muuttaa. Kolmanneksi tarpeetonta byrokratiaa pitää edelleen purkaa, säännöksiä ja lupamenettelyjä sujuvoittaa ja hallinnollista taakkaa keventää. Myös Unionissa pitää edetä. Suomi on tehnyt lukuisia ehdotuksia Unionille muun muassa pinta-alamittauksiin, täydentävien ehtojen sanktioihin ja riskiperusteiseen valvontaan liittyen. Neljäs teesi voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: vienti, vienti, vienti. Suomalaisen ruuantuotannon vientiponnistelut ovat olleet menneinä vuosina sittenkin riittämättömät. Asia on hallituksen kärkihanke, ja suomalaiset yritykset ovat jo liikkeellä, mutta paljon ponnisteluja vielä tarvitaan. Suomalainen ruoka ei maailmalla ole niin tunnettua, mutta arktinen laadukas, terveellinen ruoka on. Viidenneksi on tärkeää, että peltopohjaisen biotalouden monia mahdollisuuksia hyödynnetään tulevina vuosina muun muassa energian tuotannossa. Kuudenneksi ilmaston jatkuva muuttuminen tarjoaa suomalaiselle ruuantuotannolle etuja. Ne pitää hyödyntää tulevina vuosina täysimääräisesti. Samoin jatkuvasti on tärkeää hyödyntää suomalaisen ruoantuotannon eettisyys ja puhtaus. Seitsemänneksi ruuantuotannon innovaatiot tulee olla jatkuvasti kärkihankkeina. Esimerkiksi kasvinviljelyssä kauran ja rukiin osalta voidaan innovaatioin edetä... lue lisää