Sipilän hallitus on palauttanut Suomen talouteen tekemisen meiningin

Talouden käänne on tosiasia. Yhä useammat tilastot kertovat meille, että talouden virkoaminen on tapahtunut. Kansantuote kasvaa, veroja kertyy enemmän, konkurssit ovat vähentyneet huomattavasti ja työllisyys paranee. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja velan kasvu on taittunut.

Ero viime vaalikauteen on huomattava. Silloin talous supistui, työttömyys lisääntyi peräti 100 000 työttömällä ja verotus kiristyi joka vuosi. Elettiin tekemättömyyden aikoja.

Käänne ei ole tapahtunut itsestään. Sipilän hallituksen määrätietoisella työllä ja strategisella hallitusohjelmalla on siihen selkeä osuutensa. Kun Euroopan komissio kommentoi Suomen talouden tilaa vuosittaisessa maaraportissa, se totesi, että Suomen toteuttamat ja meneillään olevat uudistukset talouden elvyttämiseksi ovat olleet toimivia, ja talous on korjaantumassa. Jopa niin hyvin, että Suomi vapautettiin komission erityistarkkailusta ainoana maana listalle joutuneista, kaksitoista jäi vielä jäljelle.

Suomen tilanteen nähtiin parantuneen monelta osin: vienti on nousemassa jaloilleen, kilpailukyky ei enää heikkene, pankit ovat kunnossa ja riski ajautua köyhyyteen on pienentynyt.

Talouden käänne ja voimistuva talouskasvu tapahtuvat hallitusti. Velanottoa ei voi lopettaa kerralla, vaan velkaa on uskallettava ottaa vielä vuoteen 2021 saakka. Finanssipolitiikka on viritetty niin, että leikkausten, kasvua edestävien toimien ja uudistusten suhde on kohdillaan, ja taantumasta noustaan mahdollisimman pienin vaurioin. Velkaantumisen loppuminen on kuitenkin tärkeä tavoite ja määrittää mahdollisuutemme vastata 2020 luvun suuriin haasteisiin.

Viime aikoina on esitetty arvioita, joiden mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutukset olisivat heikot, joidenkin arvioiden mukaan jopa olemattomat. Asia ei kuitenkaan ole näin, kuten EU-komissiokin arvioi. Suomen hintakilpailukyky paranee ja saavutamme pahimpia kilpailijoita. Se on luonut myös investoinneille tärkeää ennakoitavuutta. Pääministerin Sipilän sinnikkyys ei mennyt hukkaan.

Toimia talouden kestävyyden parantamiseksi on tehty aktiivisesti, vaikka haasteita edelleen on. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistaminen, kilpailukykysopimus ja kannustimet työn vastaanottamiseksi vahvistavat talouttamme ja parantavat tilannetta työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskussa, mutta haasteena on pitkäaikaistyöttömät, joiden määrän laskeminen on osoittautunut vaikeaksi ja joka vaatii erityistoimia ja huolenpitoa.

Suomen talouden potentiaalinen kasvu on edelleen lähellä nollaa, mikä johtuu suurelta osin kasvavasta huoltosuhteesta. Tähän kuitenkin on reagoitu nostamalla alhaisinta lakisääteistä eläkeikää ja sitomalla se eliniänodotteeseen. Korkeasta koulutusasteestamme johtuen meidän on mahdollista saada koneemme toimimaan vieläkin paremmin. Sekä julkinen, että yksityinen velkaantuneisuus on kasvanut hieman, mutta se on hallinnassa ja rahoitusala on vakaa.

Kaiken kaikkiaan Suomen talous on entistä vakaammalla pohjalla. Suomessa on ensi kertaa strateginen hallitusohjelma. Sen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta töitä niiden saavuttamiseksi tehdään hartiavoimin. Hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan noudatamme määrätietoisesti hallitusohjelmaa ja toteutamme siinä linjatut toimet talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Tekemättömyyden ajasta on siirrytty tekemisen meininkiin.