Valtiovarainministeriön kasvuennusteet putoamassa nopeutuvan kasvun kelkasta

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja talouskasvua. Viimeisen kymmenen vuoden kehityksen vuoksi malli on ollut uhattuna. Viime vaalikauden lopussa Suomi oli kuilun partaalla ja olisi voinut tippuakin sinne, jos sama tekemättömyyden linja olisi saanut jatkua.

 

Nyt käänne on tapahtunut ja se näyttää osoittautuvan odotettua voimakkaammaksi. Tilastokeskuksen keräämien tuotantolukujen mukaan Suomen talous kasvoi alkuvuonna lähes kolmen prosentin vauhtia. Eurostatin mukaan Suomen talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeinta tahtia euroalueella.

 

Valtiovarainministeriön prosentin pinnassa olevat kasvuennusteet ovat putoamassa kelkasta. Se tarkoittaa, että  todennäköisyys hallituksen tavoitteiden toteutumiselle on selvästi kasvanut, mikä on hyvä asia kaikkien suomalaisten kannalta. Kasvua tapahtuu nyt kaikilla toimialoilla. Osassa maata on todellinen talouden pöhinä meneillään.

 

Talouskasvu on paras ja välttämätön keino eriarvoistumista vastaan. On lohdullista, että kipeät toimet eivät ole menneet hukkaan, vaan Suomi on selviämässä yhdestä sen historian pisimmästä taantumista.

 

Hallituksen uudet toimet entisestään lisäävät työllisten määrää ja hallituksen työllisyysastetta parantava linjaa pitää määrätietoisesti jatkaa. Erityisesti työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen haasteeseen vastaamiseksi pitää ponnistella. Kyse on huolenpidosta, ei kyykyttämisestä. TE-toimistojen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla, jotta jokaisen työttömän henkilökohtaiseen tilanteeseen voidaan paneutua riittävällä tarmolla ja löytää hänelle polku työelämään. Puoliväliriihessä jo mahdollisuuksia liikkua alueellisesti ja ammatillisesti työn perässä edistettiin ja näitä toimia pitää talousarviokäsittelyssä jatkaa.