Tällä vaalikaudella panostetaan liki miljardi euroa väyläverkoston pahimpien epäkohtien korjaamiseen kolmen vuoden aikana. Nyt helmikuun alussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla suunniteltu investointiaalto hyväksyttiin ja se pääsee alkamaan nopealla aikataululla.

Tämä huonokuntoisten teiden ja siltojen ja ratojen korjauspaketti on merkittävä suunnanmuutos, joka luo pohjan maantieteellisesti laaja-alaiselle investointiaallolle ja edesauttaa talouskasvua ja siten yhteistä hyvinvointia.  

Korjausvelka on päässyt kasvamaan jo 2,5 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin nykyisen olemassa olevan liikenneverkkomme kunnostamiseen.

Nyt julkistetun 600 miljoonan euron korjauspaketin kohteet ovat valittu laaja-alaisella yhteistyöllä alueiden ihmisten ja elinkeinojen tarpeiden perusteella. Teiden osuus on runsas puolet tästä määrärahasta. Kyse on hallituksen kärkihankkeesta, jonka rahoitus tulee lähinnä myyntitulojen kautta.

Panostuksella saadaan lyhennettyä matka- ja kuljetusaikoja muun muassa paino- ja nopeusrajoituksien poistamisen myötä. Investoinneilla saadaan varmistettua myös liikenteen täsmällisyyttä ja jopa joidenkin kohteiden olemassaolo. Rataverkko ympäri maata tarvitsee pikaisia korjauksia ja monet sillat ovat huonossa kunnossa.

Väyläkorjaukset ovat liikenneturvakysymys, mutta samalla myös elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä. Tässäkin pätee ajatus siitä, että säännöllinen huolenpito tulee edullisemmaksi kuin täysi peruskorjaus.

Tieverkoston osalta painopistettä siirretään perustienpitoon ja alempiasteisiin teihin. Tämän johdosta työllistävä, monenlaiseen yrittäjyyteen perustuvan luonnonvara- ja biotalouden etenemismahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Väylien korjaukseen on tulossa tällä vaalikaudella vielä 364 miljoonan määräraha siirtona kehittämishankkeista.  Siinä on huomioitu myös 30 miljoonalla yksityistiet kolmen vuoden aikana.

Uusien suurempien kehittämishankkeiden edistäminen tällä vaalikaudella vaatii aivan uusia rahoitusvälineitä. Se on erittäin tärkeää ja näitä vaihtoehtoja etsitään ja pohditaan juuri tällä hetkellä. Valtion budjetin liikkumavara on käytännössä liki olematon.

Suomen on oltava aktiivinen myös EU-rahoituksen saamiseksi. Esimerkiksi ydinverkon rautatiehankkeiden perusparantamisen on tässä mahdollisuus.

Suomen on mahdollista saada EU:n tukea 200 miljoonan euron verran. Tämä edellyttää kuitenkin hallitukselta vuosikymmenen loppuun saakka ulottuvia investointipäätöksiä.

Myös Varsinais-Suomessa on eri puolilla liikenneväylien korjaus- ja kehittämistarpeita paljon. Maakuntaan tuli tehdyllä korjausvelkaa pienentävällä päätöksellä yli 30 miljoonaa teiden ja siltojen korjaamiseen.  Tärkeää on, että nyt päästiinn liikkeelle ja tärkeää on jatkaa.

 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.2.2016.